Juuret ja siivet
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Tukena syntyivät perheiden unelmista.
Kunniapuheenjohtaja Tapio Suni (1933–2013)
”Älkää viekö lasta kotiin, viekää suoraan laitokseen”, sanoivat synnytysosaston lääkärit hartaasti odotetun keskimmäisen lapsemme tullessa maailmaan ja suosittelivat down-poikamme Jukan siirtämistä saman tien Kuusaan keskuslaitokseen, muistelee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kunniapuheenjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Suni. Jukan varhaisina vuosina elettiin keskuslaitosten aikaa, eikä kunnallisia kehitysvammapalveluita ollut juuri lainkaan.
Tuohon aikaan äidin osana oli jäädä kotiin hoitamaan kehitysvammaista lasta. Koska ainoat asumisvaihtoehdot olivat vielä kauan lapsuudenkoti ja keskuslaitos, Kaija Sunin arvokas elämäntyö jatkui kotona Jukan aikuisikään saakka, kaikkiaan liki viisi vuosikymmentä. Kaija oli elämäänsä tyytyväinen eikä haikaillut työelämässä toteutumatta jääneiden toiveidensa perään.
– Jukan ollessa pieni Imatralla ei ollut ainuttakaan päiväkotia, joka olisi ottanut vastaan kehitysvammaisia lapsia. Jotta nämä lapset eivät olisi joutuneet koulussa kiusatuiksi, oppivelvollisuudestakin vapautettiin ajattelematta lainkaan sitä, mistä kaikesta he jäivät paitsi, kun mahdollisuus opetukseen evättiin, Tapio Suni kertoo.
– Tilapäishoito oli varmasti vanhempien kipeimmin tarvitsema palvelu. Voidakseen hengähtää hoitotyöstään vanhempien ainoa vaihtoehto oli viedä kehitysvammainen lapsi kaukana sijaitsevaan keskuslaitokseen. Jukka oli muutaman kerran Kuusaalla, ei puhua pukahtanut koko hoitojakson aikana eikä pariin päivään sen jälkeen, niin loukkaantunut hän oli laitokseen viennistä.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö syntyi perheiden unelmista
Yhdistystoiminta alkoi orastaa perheiden toimiessa yhdessä. Tamperelaiset kehitysvammaisten lasten äidit perustivat vuoden 1957 joulukuussa äitikerhon. Kerhossa äidit saivat jakaa kokemuksiaan ja tuntea, etteivät olleet ongelmiensa kanssa yksin. Kehitysvammaisten Tukiliitto syntyi 16.4.1961.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö syntyi Tukiliiton toimesta toteuttamaan perheiden unelmia. Tapio Sunin mukaan päällimmäisenä tavoitteena oli luoda malleja hyvistä ratkaisuista ja näyttää käytännössä, millaisia ovat kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä toivomat palvelut.
– Perheet haaveilivat hoitajasta, joka tulisi kotiin ja huolehtisi vammaisen lapsen lisäksi sisaruksista ja kodista. Unelmasta syntyi kotipalvelukokeilu; perhelomittajan tullessa kotiin vanhemmat saivat mahdollisuuden lähteä lomalle, Tapio Suni muistelee.
– Vanhempien unelmana olivat pienet ja kodikkaat palvelukodit, joita haluttiin rakentaa malliksi muille. Palvelukotisuunnitelmaa täydensi ajatus, että jokaisessa palvelukodissa on lapsuudenkodeissaan asuville tarkoitettu tilapäisasunto.
Puoli vuosisataa kehitysvammahuoltoa seuranneena Tapio Suni iloitsee siitä, että monet unelmat ja haaveet ovat toteutuneet: Tilapäishoito- ja asumispalvelut ovat kehittyneet ja koulunkäynti-, päivätoiminta- ja harrastusmahdollisuudet monipuolistuneet. Erilaisten tilapäishoitomallien kehittäminen perheiden tueksi on hänen mielestään ollut Kehitysvammaisten Palvelusäätiön merkittävimpiä aikaansaannoksia.
Unelmana vireä vaikuttamistyö ja hyvinvoivat perheet
– Kehitysvammaisten Tukiliiton kaltainen kansalaisjärjestö on Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle ainutlaatuinen voimavara. Läheisnäkökulma ja palvelun käyttäjien kokemukset ovat arvokkaita toimintaa kehitettäessä, Tapio Suni korostaa.
Suni uskoo Kehitysvammaisten Palvelusäätiön voivan kasvaa tulevaisuudessa merkittäväksi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän toivoo, että siitä tulisi yhdessä Tukenan kanssa myös alansa markkinajohtaja. – Monikansalliset hoiva-alan yritykset katsovat elämää kovin erilaisesta näkökulmasta; taloudellisen voiton tavoittelun sijasta meille on tärkeää palvelun laatu ja sisältö sekä asiakkaidemme ja heidän läheistensä elämänlaatu.
Palveluiden jatkuva kehittäminen yhteiskunnan tarpeita ja perheiden toiveita herkällä korvalla kuunnellen on Tapio Sunin mielestä tärkeää. Hän toivoo, että henkilöstön perhettä kunnioittavat asenteet ja asiakaslähtöinen ajattelutapa erottaisivat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön edukseen muista toimijoista.
Tukiyhdistysten paikallinen vaikuttamistyö ja edunvalvonta ovat aina olleet Tapio Sunin sydäntä lähellä. Hänen mukaansa paikalliset yhdistykset ovat edelleen tärkeitä kehitysvammaisten ihmisten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi.
– Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä arkea koskevat päätökset tehdään omassa kunnassa. Uskon kunnalliseen demokratiaan; valtuutetut haluavat kuunnella kuntalaisia ja omia paikallisyhdistyksiä, Tapio Suni vakuuttaa. – Kehitysvammaiset ihmiset ja heidän perheensä ovat hyvin eriarvoisessa asemassa sen mukaan, missä kunnassa asuvat. Tukiyhdistyksiä tarvitaan tämän eriarvoisuuden poistamiseen.
Tapio Suni toivoo tukiyhdistysten uudistuvan ja hakevan aktiivisesti nuoria perheitä mukaan toimintaan. Hänen mielestään vertaistuella on erityinen merkityksensä niin nuorille kuin ikääntyvillekin perheille. – Kansalaisjärjestötyö on ollut meidän molempien, minun ja Kaijan, elämän suuri rikkaus. On ollut hienoa olla mukana toteuttamassa kehitysvammahuollon suuria uudistuksia.
Tukena perustettiin tuottamaan Hyvä Elämä -palveluita
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perusti oman osakeyhtiön, KVPS Tukena Oy:n vuonna 2005, kunnille myytävää ostopalvelutoimintaa varten. Palvelutoiminta alkoi 2007.
Nykyisin Tukena on yksi merkittävimmistä kehitysvammaisille henkilöille palveluita Suomessa tuottavista toimijoista. Tukenan omaisjärjestötausta ja yhteiskunnallisen yrityksen status erottavat sen positiivisella tavalla palvelualan muista toimijoista. Viime vuosien voimakkaasta kasvusta huolimatta yhtiön strategisena valintana on ollut edelleenkin keskittyä kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen.
Tukena kuuluu Tukiliitto-perheeseen, joka muodostaa toimintamme vahvan perustan. Olemme ylpeitä näistä juuristamme ja niihin tukeutuen haluamme edelleen kasvattaa siipiämme. Olemassaolomme ja toimintamme perusta on näissä juurissa ja ne määrittelevät tavoitteet yhteiskunnallisessa tehtävässämme – hyvän elämän edellytyksiä ja mukana hyvässä elämässä.
