Omannäköistä ikääntymistä ja elämänmakuista vanhuutta
Yhdessä kohti elämän iltaa -tapahtumassa pysähdyttiin marraskuun alussa pohtimaan kehitysvammaisten ihmisten ikääntymistä, oikeuksia ja mahdollisuuksia hyvään elämään. Tilaisuuden järjestivät Miina Sillanpään Säätiö ja Tukena-säätiö.
Viime maanantaina 3.11. saimme olla järjestämässä yhdessä Miina Sillanpään Säätiön kanssa Yhdessä kohti elämän iltaa -seminaaria. Tilaisuudessa pysähdyimme kehitysvammaisten ihmisten ikääntymisen äärelle. Vapaus valita, oikeus suunnitella, toivoa ja muuttaa mieltään avaavat ovia hyvään vanhuuteen. Voida olla subjekti ei vain kohde.
Läheiset ja ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa ja heidän kanssaan yhteistuumin on hyvä suunnitella hyvää vanhuutta.
Meistä jokainen ikääntyy. Mitä enemmän ikääntymisestä avoimesti puhumme, sitä tavallisemmaksi se muuttuu – myös niille meistä, jotka tarvitsevat tukea arjessaan.
Vapaus tehdä omaa elämää koskevia valintoja
Kenenkään vanhuutta ei saisi määrittää ulkopuolelta. Meistä jokainen ansaitsee oikeuden päättää itse, millaisiksi oma vanhuutemme ja ikääntymisemme muovautuvat.
Tärkeää olisi luoda sellaiset tuen rakenteet, jotka mahdollistavat yksilöllisen valinnan: Halusipa sitten rauhaisaa kiikkustuolielämää, reipasta vapaaehtoistyötä tai vain nautiskelua arjen pienistä iloista – vaikkapa kermakahvista ja munkista. Tärkeintä on, että pystymme tarjoamaan tuen, joka mahdollistaa vapauden tehdä omia valintoja.
”Ikääntymisestä tulee enemmän kankeutta. Pitää enemmän liikkua. Vapaaehtoistyötä tulee tehtyä. Festareilla siivomassa olen ollut. Kävin sitä ennen Vapari -vapaaehtoistyön koulutuksen. Lisäksi olen luontoryhmässä vetäjänä joka tiistai. Kesällä käyn kalastamassa mato-ongella. Palapelejä teen.”
Näin kuvaili seminaarissa Håkan Eklund omaa aktiivista 75-vuotiaan miehen elämäänsä.
Merkitystä ja ihmisarvoa elämän loppuun asti
Ehkä meidän onkin syytä pysähtyä kysymään, millaisen vanhuuden minä haluan? Eläkkeelle siirtyminen ja esimerkiksi päivätoiminnan päättyminen nostavat esiin tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät identiteettiin. Mistä ikääntyvä kehitysvammainen henkilö löytää oman paikkansa? Miten voimme tukea häntä löytämään uusia merkityksellisiä rooleja vanhuuden elämään?
Päivän selkeä oppi oli, että tarvitsemme yhä lisää tietoa, tukea ja yhteisöllisyyttä. Jotta ikääntyvät kehitysvammaiset ihmiset eivät jäisi näkymättömiin, tarvitaan myös ikävaikutusten arviointia kaikessa toiminnassa. Kun läheisimmät turvaverkot, kuten vanhemmat, eivät enää kannattele, meidän kaikkien on varmistettava, että jokaisella meistä on mahdollisuus elää arvokas, turvallinen ja onnellinen elämä – loppuun saakka.
Lue lisää Yhdessä kohti elämän iltaa -tapahtumasta Miina Sillanpään Säätiön verkkosivuilta:
Kirjoittajat Saara Laukkanen ja Tomi Sillanpää työskentelevät tukea tarvitsevien ihmisten ikääntymisen teemojen parissa Tukena-säätiössä.
Kuvassa yllä: Tomi Sillanpää, Håkan Eklund ja Saara Laukkanen.