Asunnottomien päivä -katutapahtuma nostaa esiin kehitysvammaisten ja tukea tarvitsevien nuorten asuntopulan

Haasteena sekä asunnon että palveluiden saaminen

Asumisen todellisuus näkyy Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvonnassa, jonne välittyy kuva vaihtoehdottomuudesta ja lisääntyvästä laitosmaisuudesta, jopa pakkomuutoista. Asumisen tuen tulisi YK:n vammaissopimuksen mukaisesti toteuttaa osallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä elämää. Oikeus päättää itse omasta asumisesta ei käytännössä toteudu.

– Tällä hetkellä nuoren muuttajan asumisen suunnitelmat viivästyvät todella paljon useimmilla alueilla eikä YK:n vammaissopimuksen mukainen oikeus valita asuinpaikka, asumismuoto ja asuinkumppanit useinkaan toteudu. Erityisesti viime aikoina on tullut yhteydenottoja pakkomuutoista, jotka eivät pohjaudu muuttajan yksilöllisiin tarpeisiin tai toiveisiin, vaan johtuvat esimerkiksi hyvinvointialueen halusta tehostaa omien yksiköiden käyttöastetta, vammaispalveluiden asiantuntija Anne Saarinen sanoo.

Anne Saarisen mukaan haasteita on sekä asunnon saamisessa että sopivan palvelukokonaisuuden rakentamisessa. Nuorilla ei ole muiden ikäistensä tavoin mahdollisuutta itsenäistyä ja irtaantua lapsuudenkodistaan.

Asumiseen ei ole varaa vähävaraisuuden lisääntyessä

– Yleisten elinkustannusten ja asumiskulujen merkittävä kasvu, asiakasmaksut ja samalla Kelan eläkkeensaajan asumistuen heikennykset kaventavat erityisesti tukea tarvitsevien ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia turvattuun asumiseen, Anne Saarinen toteaa.

– Tukena-säätiöllä on vapaina asuntoja, jotka on tarkoitettu tukea tarvitseville asukkaille. Kelan asumistuen muutokset sekä asumis- ja elinkustannusten nousu osuvat suoraan asukkaisiimme. Myös asuntojen ylläpitokulut ovat kasvaneet, tukiasumisen päällikkö Pasi Hakala kertoo.

– Kun rahat eivät riitä, asukkaamme joutuvat muuttamaan halvempaan ja pienempään asuntoon, palaamaan lapsuudenkotiin tai siirtymään takaisin asumisyksikköön. Vuokralaisten tiukka taloustilanne johtaa siihen, että säästetään jopa ruoasta ja terveydenhoidosta. Jotkut asukkaat ovat hakeutuneet pienempään asuntoon Kelan säästötoimien vuoksi, Pasi Hakala jatkaa.

– Uuden vammaispalvelulain mukaan asuminen ja tuki tulisi järjestää ensisijaisesti tukea tarvitsevan ihmisen toivomalla toteutustavalla ja erilaisilla asumisratkaisuilla, Anne Saarinen sanoo. Kun lakia sovelletaan hyvinvointialueiden säästöpaineissa, asumisen tuen palvelujen laatu ja yksilöllisyys heikkenevät, laitosmaiset käytännöt lisääntyvät ja omaan itse valittuun kotiin on entistä vaikeampi saada sopivia palveluja, kuten henkilökohtaista apua tai asumisen tuen työntekijän käyntejä.