Lausuntomme YK:lle vammaisten lasten hoidosta perheissä ja hoivavastuun sukupuolittuneisuudesta
Tukena on vastannut Yhdistyneiden Kansakuntien kansainväliseen lausuntokutsuun, jonka aiheena on vammaisten lasten hoito ja tuki perheympäristössä sekä sen sukupuolittuneet tasot. Suomessa erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet kertovat, että ennakkoluulot, palveluviidakko ja taloudellinen paine kuormittavat etenkin äitejä, joille hoivavastuu useimmiten kasautuu.
Lausuntokutsun tarkoituksena oli tuottaa YK:lle tietoa siitä, mitä haasteita ja esteitä vammaisten lasten perheet, erityisesti äidit, kohtaavat, sekä siitä, miten nämä haasteet voivat vaikuttaa vammaisten ihmisten oikeuksiin.
Kansallisesti tuotettu raportti on toimitettu suoraan YK:n erityisraportoijalle sekä osana Inclusion Internationalin jäsenten yhteistä kannanottoa. YK:n erityisraportoija valmistelee kyseistä raporttia (OHCHR | Call for Inputs: Care and support for children with disabilities within the family environment and its gendered dimension) osaksi YK:n yleiskokouksen 80. istuntoa.
Tämä yhteinen työ vaikuttaa maailmanlaajuiseen keskusteluun siitä, miten luodaan ihmisoikeuksiin perustuvia hoito- ja tukijärjestelmiä, jotka huomioivat niin naisten kuin vammaisten ja iäkkäidenkin henkilöiden tarpeet.
Kansallinen näkökulma
Suomessa erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet kertovat, että ennakkoluulot, palveluviidakko ja taloudellinen paine kuormittavat etenkin äitejä, joille hoivavastuu useimmiten kasautuu. Kulttuuriset asenteet, byrokratia ja puutteellinen tuki vaikuttavat kriittisesti perheiden hyvinvointiin.
- Aineisto koottiin haastattelemalla erityislasten vanhempia ja sosiaalialan ammattilaisia eri puolilta Suomea.
- Teemakysymykset: Yhteiskunnalliset asenteet, raskauden aikaisen ja varhaisen vaiheen tuki, palvelujen saatavuus, lainsäädäntö, elinkaaren siirtymät sekä perheiden kuuleminen päätöksenteossa.
Tutustu Tukenan lausuntoon:
Yleiset päätelmät haastatteluista
- Sukupuolittunut hoivavastuu - Äidit kantavat päävastuun, mikä johtaa uupumukseen ja talouspaineisiin.
- Monimutkainen palvelujärjestelmä - Hakemukset, päällekkäiset prosessit ja alue-erot vaikeuttavat avun saamista.
- Asenteet ja tuottavuuskorostus – Produktiivisuuspainotteinen yhteiskunta ja ennakkoluulot tekevät arjesta raskaampaa.
- Ennakoinnin puute – Järjestelmä reagoi kriiseihin sen sijaan, että tukisi perheitä ennakoivasti.
- Vertaisuuden merkitys – Järjestöjen ja vertaistuen rooli on ratkaiseva, kun ammatillinen tuki pirstaloituu.
- Epävarma tulevaisuus – Nopeat lakimuutokset ja säästötoimet lisäävät pelkoa palvelujen jatkuvuudesta.
Perheiden arkeen vaikuttavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset normit sekä asenteet, jotka lisäävät kuormitusta ja eriarvoisuutta. Erityisesti äidit kantavat päävastuun, mutta yhteiskunta ei tunnusta tai arvosta heidän työtään riittävästi.
Hoivavastuun sukupuolittunut jako näkyy sekä perheissä että palvelujärjestelmässä. Yhteiskunnan ja viranomaisten on muutettava asenteitaan ja luotava ennakoivia, osallistavia palveluja, jotka aidosti tukevat perheitä ja kunnioittavat heidän oikeuksiaan.
Ideaalissa yhteiskunnassa vammaisten lasten perheet eivät marginalisoidu, vaan saavat tasa-arvoisen tuen ilman jatkuvaa taistelua oikeuksistaan.
Miksi tämä on tärkeää Tukenalle?
Tukena hyödyntää havaintoja palveluiden kehittämisessä, vaikuttamistyössä ja vertaistukitoiminnan vahvistamisessa. Erityisesti äitien kuormituksen ja palveluviidakon selkiyttämisen teemat tukevat Tukenan strategisia tavoitteita osallisuuden, tuen saavutettavuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Lisätietoja antaa
Jarno Lehtonen
Perheiden hyvinvoinnin tuki ja lasten asuminen