Mitä on autismin kirjo?
Tässä artikkelissa kerrotaan autismista ja autismin kirjosta. Autismi johtuu aivojen erilaisesta kehityksestä, joka vaikuttaa ihmisen tapaan aistia ja kokea ympäröivää maailmaa sekä vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Sana ”autismikirjo” kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua.
Yhteiskunnan saavutettavuus ja asenteet vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka itsenäisesti autistinen henkilö voi osallistua ja toimia ympäröivässä maailmassa. Kun ympäristö huomioi erilaiset tarpeet ja tarjoaa tarvittavaa tukea, autismikirjon henkilöt voivat elää omannäköistään, hyvää elämää.
Mikä on autismi?
Autismi on synnynnäinen ja koko elämän kestävä tila, joka vaikuttaa ihmisen tapaan aistia, kokea ja ymmärtää maailmaa sekä olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Autismille on tyypillistä muun muassa sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet, toistuvat käyttäytymismallit sekä erilainen tapa kommunikoida ja aistia ympäristöä. Autismi ilmenee hyvin yksilöllisesti – toiset autismikirjolla olevat ihmiset elävät hyvin itsenäisesti, kun taas toiset tarvitsevat vahvaa tukea läpi elämänsä. Nykyisin puhutaankin autismin kirjosta, sillä tuen tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä ja moninaisia.
Autismin taustalla on aivojen erilainen kehitys sekä perinnöllisiä ja fysiologisia tekijöitä.
Mitä on autismin kirjo?
Autismin kirjo -termi kuvaa autismin moninaisuutta, yksilöllisyyttä ja toimintakyvyn vaihtelua. Autismin kirjo korostaa sitä, että autismi on hyvin yksilöllistä, ja se ilmenee eri ihmisillä eri tavoin ja eri asteisena – jokaisella on omat vahvuutensa ja haasteensa. Autismin kirjolla olevan ihmisen tuen tarve voi muuttua iän, elämäntilanteen ja ympäristön tarjoaman tuen mukaan.
Myös monet kehitysvammaiset ihmiset ovat autismin kirjolla. Tukenan palveluissa pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin erilaiset tuen tarpeet diagnooseista riippumatta. Tietoisuus ja samalla tiedon tarve autismin kirjosta onkin lisääntynyt paljon viime vuosina.
Tukena-säätiön järjestämä verkkotapahtuma Nepsy-messut on osoittautunut tärkeäksi tiedon ja vertaistuen kanavaksi ammattilaisille sekä monille perheille.
Nepsy-messuja on järjestetty jo kahtena vuonna ja seuraavan kerran tapahtuma järjestetään syksyllä 2025.
Tietoa tulevista Nepsymessuista löydät Tukenan tapahtumakalenterista.
Millaisia ovat autismin oireet?
Autismin oireet vaihtelevat hyvin paljon henkilöstä ja tilanteista riippuen. Osalla autismin kirjon henkilöillä ilmenee kommunikaatiovaikeuksia toisten ihmisten seurassa, sosiaalisia haasteita tai pakko-oireita. Seuraavaksi kerromme hieman tarkemmin yleisimmistä oireista, joita saattaa esiintyä autismin kirjolla olevilla henkilöillä.
Kommunikaatiovaikeudet
Osa autismin kirjolla olevista henkilöistä saattaa tarvita tukea kommunikaatiossa muiden ihmisten kanssa. Tuen tarvetta voi olla puheen tai kommunikaation ymmärtämisessä tai puheen tai muunlaisen kommunikaation tuottamisessa. Kommunikaatiota opitaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja erilaisia kommunikaatiomenetelmiä ja -apuvälineitä on nykyisin runsaasti tarjolla.
Papunet-sivustolta löytyy paljon hyödyllistä materiaalia kommunikaation tukemiseen.
Sosiaaliset haasteet
Autismikirjolla olevalla ihmisellä saattaa olla haasteita sosiaalisissa tilanteissa. Hänen voi olla vaikea ymmärtää toisten ihmisten tunteita tai käytöstä. Hänen saattaa myös olla vaikea ymmärtää, miten erilaisissa tilanteissa tulisi toimia. Ystävyyssuhteiden luominen voi olla hankalaa, sillä kirjolla olevan ihmisen kiinnostuksen kohteet saattavat olla hyvin erilaisia verrattuna esimerkiksi omien ikätovereiden kiinnostuksen kohteisiin.
Pakko-oireet
Osalla autismikirjolla olevista henkilöistä on pakko-oireita. Autismiin liittyvät pakko-oireet ovat pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja. Oireita voi esiintyä jatkuvasti tai vain ajoittain. Pakko-oireita voidaan hoitaa, sillä kyse on toiminnallisesta häiriöstä. Useimmiten pakkoajatukset liittyvät esimerkiksi pelkoon likaisuudesta, tarpeeseen täsmällisyydestä, pelkoon itsehillinnän menettämisestä tai toisten vahingoittamisesta.
Autismikirjolla oleva henkilö saattaa lieventää pakkoajatusten aiheuttamaa pelkoa tai ahdistusta pakkotoiminnoilla tai rituaaleilla, joista yleisimpiä ovat mm. jatkuva peseytyminen, tavaroiden järjestely ja toistuva asioiden tarkistelu. Jos pakko-oireet vaikeuttavat arkea ja heikentävät toimintakykyä, niihin kannattaa hakea ammattiapua.
Mielenterveystalon verkkosivulta löytyy lisätietoa pakko-oireista.
Mitä ovat autismin piirteet?
Autistiset piirteet ilmenevät usein eri tavalla sekä ihmisen iästä että autismin tasosta riippuen. Tutustumme nyt tarkemmin, mitä ovat yleisimmät autismikirjon piirteet aikuisilla ja lapsilla.
Autismi aikuisella
Aikuisia autismikirjon henkilöitä koskevia tutkimuksia on tehty suhteellisen vähän. Etenkin kehitysvammainen autistinen henkilö tarvitsee useimmiten aikuisenakin toisten apua.
Aikuinen autismikirjon henkilö saattaa tarvita tukea itsenäiseen tai osittain itsenäiseen elämään, ystävyyssuhteiden ja tarvittaessa intiimien suhteiden kehittämiseen, yksinäisyyden vähentämiseen ja yhteisölliseen osallistumiseen.
Autismi lapsella
Autismi voi ilmetä lapsella jo vauvaiässä. Yleisiä autismikirjon piirteitä pienellä lapsella ovat mm. katsekontaktin vältteleminen ja kielellisen kehityksen viive tai omanlainen ääntely. Pieni lapsi ei myöskään välttämättä huomaa tai reagoi, jos muut ihmiset itkevät tai näyttävät muuten tunteitaan.
Autismin diagnosointi
Autismi voidaan diagnosoida missä tahansa iässä, mutta koska sen oireet ilmenevät yleensä jo varhaislapsuudessa, sitä pidetään neurobiologisena kehityshäiriönä. Autismikirjon häiriön ensimmäiset merkit havaitaan tyypillisesti kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, ja varhainen tunnistaminen voi helpottaa oikea-aikaista tukea ja kuntoutusta.
Tutkimusten mukaan pojilla autismi diagnosoidaan noin neljä kertaa useammin kuin tytöillä. Autismia ei kuitenkaan esiinny merkittävästi vähemmän tytöillä – oireet voivat vain ilmetä eri tavoin. Alidiagnosoinnin lisäksi autismikirjon tytöt voivat useammin saada myös väärän diagnoosin.
Diagnoosin saaminen voi olla haaste myös autistisille aikuisille, jotka usein oppivat ”maskaamaan” (masking) eli piilottamaan autismin oireensa sosiaalisissa tilanteissa. Maskaaminen vie kuitenkin energiaa, sillä aivot väsyvät enemmän, kun sosiaalinen toiminta neurotyypillisen mallin mukaan ei ole luontaista vaan jatkuvan prosessoinnin tulos.
Varhainen diagnosointi on tärkeää, jotta oikeanlaisilla tukitoimilla, kuten puhe- ja toimintaterapialla sekä strukturoidulla erityisopetuksella, voidaan parantaa autismikirjon henkilön itsenäisyyttä ja elämänlaatua.
Autismiin liittyy usein samanaikaisia lääketieteellisiä ja psyykkisiä haasteita, jotka voivat vaikuttaa hyvinvointiin ja arjessa selviytymiseen. Yleisimpiä samanaikaisia sairauksia ovat esimerkiksi tarkkaavaisuus-/hyperaktiivisuushäiriö (ADHD), masennus ja ahdistuneisuus, ruoansulatuskanavan (GI) häiriöt, kouristukset ja unihäiriöt.
Koska autismikirjon henkilöt voivat kohdata monenlaisia haasteita, moniammatillinen tuki ja yksilöllinen lähestymistapa ovat avainasemassa heidän hyvinvointinsa tukemisessa.
Yleisimmin kysytyt kysymykset termeihin liittyen
Mitä on stimmaus?
Stimmaus (engl. self-stimulation, stimming) on toistuvaa liikettä, ääntelyä tai puhetta, jota esiintyy esimerkiksi autismikirjon henkilöillä tunnesäätelyn ja itsesäätelyn keinona. Stimmaus voi liittyä stressiin, jännitykseen, iloon, epämukavuuteen tai muihin voimakkaisiin tunteisiin. Esimerkkejä stimmauksesta ovat keinuminen, käsien räpyttely, hyräily, pomppiminen tai hiusten pyörittely.
Myös ei-autistiset ihmiset stimmaavat esimerkiksi hermostuneena, mutta autistisilla henkilöillä stimmaus on usein näkyvämpää ja tärkeä osa itsesäätelyä.
Mitä tarkoittaa ekolalia?
Ekolalia on tahdosta riippumatonta sanojen tai lauseiden toistamista. Se voi toimia kommunikaation apukeinona, ilmentää stressiä tai olla osa rutiinia. Ekokalia on tavallinen osa lasten puheenkehitystä, mutta jos se jatkuu yli 3-vuotiaana, se voi liittyä esimerkiksi autismikirjon häiriöön tai kehitysviiveeseen.
Mitä on ASD?
ASD (Autism Spectrum Disorder) tarkoittaa autismikirjon häiriötä, joka vaikuttaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kommunikaatioon ja aistien säätelyyn. Autismikirjo on laaja ja yksilöllinen – eri ihmisillä voi olla hyvin erilaisia piirteitä ja tuen tarpeita.
Mitä on meltdown?
Meltdown tarkoittaa voimakasta reaktiota tilanteeseen, jossa autistinen henkilö kokee ylikuormitusta eikä pysty enää hallitsemaan käytöstään. Se voi ilmetä huutamisena, itkemisenä, levottomuutena tai vetäytymisenä. Meltdownia voi edeltää stressin merkkejä, kuten lisääntynyt stimmaus tai tarve vetäytyä rauhalliseen paikkaan.
Meltdown ei ole sama asia kuin kiukuttelu. Kiukuttelu liittyy yleensä turhautumiseen ja haluun saada jotakin, kun taas meltdown on aistien ja tunteiden ylikuormituksen aiheuttama reaktio.
Mitä eroa on autismilla ja aspergerilla?
Aiemmin autismi ja Aspergerin oireyhtymä luokiteltiin erillisiksi diagnooseiksi. Aspergerin oireyhtymällä tarkoitettiin autismikirjon häiriötä ilman merkittävää kielellistä tai älyllistä viivettä. Nykyisin Aspergerin diagnoosia ei enää käytetä, vaan se kuuluu autismikirjoon.
Lähteet
Autism spectrum disorder (ASD) | Autism Speaks
https://www.nimh.nih.gov/health/topics/autism-spectrum-disorders-asd
Perustietoa autismista - Autismiliitto
Stimming in Autism: Examples and How to Manage It
Echolalia: What It Is, Causes, Types & Treatment
How Autistic Meltdowns Differ From Ordinary Temper Tantrums