
Tulevaisuus kuuluu kaikille – näin hiljaiset signaalit ohjaavat Tukenan tulevaisuustyötä
Tukenassa tulevaisuutta rakennetaan yhdessä palvelunkäyttäjien, ohjaajien ja asiantuntijoiden kanssa. Kun erilaiset äänet ja kokemukset tuodaan yhteen, syntyy oivalluksia, jotka vievät kohti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.
Tukena järjesti kaikille avoimen Tulevaisuuden tukena -webinaarin 23.4.2026. Esittelin webinaarissa Tukenan ennakointityötä ja kirjasin ylös muutaman Webinaarissa jakamani oivalluksen.
Hiljaiset signaalit – pieniä havaintoja, joilla on iso merkitys
Oletko törmännyt termiin hiljaiset signaalit? Ne kuulostavat ehkä vähän mystisiltä, mutta oikeasti kyse on aika arkisesta asiasta.
Hiljaiset signaalit ovat pieniä havaintoja ympäröivästä maailmasta. Ne voivat olla uutisia, sanoja, ilmiöitä, palveluita tai vaikka ohimennen syntyneitä ajatuksia, eli sellaisia juttuja, jotka saavat miettimään, että mihin suuntaan maailma on menossa?
Tukenassa näitä signaaleja on kerätty jo useamman vuoden ajan. Ja mikä parasta: kuka tahansa meillä voi nostaa sellaisen esiin. Parin vuoden aikana niitä onkin kertynyt jo satoja.
Kaikki ideat samalle pöydälle
Meillä Tukenassa on ennakointitiimi, joka käy kaikki signaalit läpi. Tiimissä on porukkaa eri puolilta Tukenaa, eli ohjaajia, suunnittelijoita, kehittäjiä ja johtoa. Ei ole väliä, mikä titteli on, vaan kaikki ajatukset ovat yhtä arvokkaita.
Signaaleja ei vain kirjata ylös ja unohdeta, vaan niitä oikeasti käsitellään yhdessä: ryhmitellään, pohditaan ja jalostetaan eteenpäin. Näistä havainnoista ovat syntyneet esimerkiksi Tukenan tulevaisuusselonteot, jotka ovat olleet mukana myös strategiatyössä.
Ehdottomasti myös vähän “hullut” ideat ovat enemmän kuin tervetulleita. Usein juuri niistä syntyy parhaat oivallukset. Aika moni menneisyydessä mahdottomaksi leimattu asia on nykyään totta.
Kun signaali johtaa Oivallukseen
Miten hiljainen signaali sitten voi näkyä käytännössä? Yksi esimerkki lähti liikkeelle uutisesta, jossa kerrottiin Tampereen kaupungin tekemästä haavoittuvuusanalyysistä liittyen ilmastonmuutokseen. Siinä todettiin, että ilmaston lämpeneminen ja sään ääri-ilmiöt koskettavat erityisesti ihmisiä, joilla on alentunut toimintakyky. Tämä oli nostettu meillä signaaliksi.
Ja sitten alettiin kysyä: Mitä tämä tarkoittaa meidän kannalta? Ollaanko me valmiita?
Keskustelu johti lopulta siihen, että kehitimme asiakkaille uuden koulutusalustan. Alusta sai nimekseen Oivallus, kuinkas muuten. Sieltä löytyy selkokielisiä kursseja muun muassa arjen taidoista, oikeuksista ja osallisuudesta.
Eli yhdestä signaalista syntyi jotain hyvin konkreettista.
Tulevaisuus ei kuulu vain harvoille
Ennakointityön aikana yksi asia on tullut todella selväksi. Tulevaisuutta ei voi rakentaa niin, että osa ihmisistä jää ulkopuolelle. Tukenan visio, hyvä elämä oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa, ohjaa myös tätä työtä. Haluamme, että mahdollisimman moni pääsee mukaan pohtimaan tulevaisuutta. Mutta jotta se onnistuu, pitää myös kokea, että voi vaikuttaa jo tähän hetkeen. Siksi osallisuus on kaiken ytimessä.
Tämän päivän osallisuus antaa mahdollisuuden ja tunteen tulevaisuuteen vaikuttamisesta.
Tulevaisuus voi helposti tuntua kaukaiselta ja vähän vaikeasti hahmotettavalta. Siksi olemme lähteneet tekemään siitä konkreettisempaa myös palvelunkäyttäjiemme kanssa. Olemme pilotoineet tulevaisuustyöpajoja ja Tukena-säätiön puolella on kehitetty selkokielisiä materiaaleja, kuten tulevaisuuskortteja.
Lisäksi pidimme kisakatsomon Sitran Megatrendit 2026 -julkaisun pohjalta. Tapahtuman materiaaleja muokattiin selkeämpään muotoon ja tehtiin osallisuutta tukeva kuvatuki. Mukana oli osallistujia Weturista, Sinikellosta, Säätiöstä sekä Tukenan hallituksesta.
Kisakatsomon työpajassa mielenkiintoisinta oli palvelunkäyttäjiemme ajatukset tulevaisuudessa yleistyvistä roboteista. Jos robotit tulevaisuudessa yleistyvät myös sosiaalipalveluiden ohjaajan töissä, miten tulee toimia, jos robotti hajoaa ja toisaalta varsin oivaltava ajatus siitä, että robotinhan saa myös sammutettua, jos robotti alkaa tekemään asioita tai ehdotuksia, jotka eivät ole palvelunkäyttäjämme mieleen.
Onko siis oletettavissa, että robotti tukee tulevaisuudessa paremmin itsemääräämisoikeutta kuin ihminen?
Tätä näkökulmaa en olisi itse huomannut ajatella, ja se on mielestäni yksi esimerkki siitä, kuinka meidän tulee tehdä töitä sen eteen, että tulevaisuutta ei suunnitella vain yhden ryhmän, kuten kaltaisteni keski-ikäisten naisten, näkökulmasta.
Ehkä juuri tämä onkin hiljaisten signaalien ja yhteisen ennakoinnin ydin. Kukaan ei näe tulevaisuutta yksin täydellisesti. Mutta kun erilaiset ihmiset ja näkökulmat tuodaan yhteen, kuva tarkentuu.
Ja samalla varmistetaan, että tulevaisuus on oikeasti kaikkien.
Kirjoittaja Sanna Piitulainen työskentelee Tukena Weturin johtajana ja on mukana Tukenan tulevaisuuden ennakointitiimissä.
Valokuva: Elina Leinonen