Yksi Tukena, yhteinen suunta
Vaikuttava asiantuntijuus ja uudenlaiset kumppanuudet painottuvat jatkossa entistä vahvemmin Tukenan toiminnassa. Tukena-konsernin toimitusjohtajien mukaan uusi strategia on rakennettu erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän perheiden tarpeiden ympärille, ja se on ennen kaikkea viesti toivosta.
Artikkeli on julkaistu 04/2026 Tukiviesti-verkkolehdessä.
Tukena-konserni on ottanut vuoden vaihteessa käyttöön uuden strategian, joka ohjaa sen toimintaa tulevina vuosina. Strategian uudistamiselle nähtiin tarve erityisesti toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi.
“Toimintaympäristömme on muuttunut monella tasolla samaan aikaan. Vammaislainsäädännön uudistukset, muutokset palveluiden järjestämisessä ja rahoituksessa sekä yleinen yhteiskunnallinen tilanne vaativat meiltä pysähtymistä ja yhteisen suunnan kirkastamista”, Tukena Oy:n toimitusjohtaja Jere Metsähonkala sanoo.
Uudistamisen taustalla on myös Tukena-konsernin halu vahvistaa ajatusta yhdestä yhteisestä Tukenasta. Uudessa strategiassa korostuu konsernin eri toimintojen entistä tiiviimpi yhteistyö.
“Meille on tärkeää, että toimimme yhtenä Tukenana, jossa Tukena-säätiön yleishyödyllinen toiminta ja Tukena Oy:n palveluliiketoiminta kulkevat käsi kädessä. Näin pystymme yhdistämään osaamisemme ja vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ja perheiden tarpeisiin kokonaisvaltaisemmin. Samalla konsernirakenteessa säilyvät omat, selkeät roolit”, Metsähonkala kuvaa.
Metsähonkalan mukaan tiivis yhteistyö säätiön ja yhtiön välillä on Tukenan voimavara, jolla se erottautuu monista muista toimijoista. Kun yleishyödyllinen toiminta ja palveluliiketoiminta vahvistavat toisiaan, Tukena pystyy varmistamaan, että tukea tarvitseville ihmisille on jatkossakin tarjolla laadukkaita koteja ja monipuolisia palveluita.
Oikeudenmukaisuus on tekoja
Oikeudenmukaisuus on uusi, aiempaa kirkkaammin esiin nouseva näkökulma Tukenan strategiassa. Tukena-säätiön toimitusjohtajan Kirsi Konolan mukaan Tukena haluaa entistä rohkeammin vaikuttaa siihen, että erityistä tukea tarvitsevien ihmisten oikeudet toteutuvat ja heidän äänensä kuuluu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Vaikuttavan asiantuntijan ja suunnannäyttäjän rooli kuuluvatkin strategian painopisteisiin. Tukenan tavoitteena on olla taho, jonka puoleen käännytään, kun tarvitaan tietoa tukea tarvitsevien ihmisten asioista.
“Nykyisestä julkisesta keskustelusta puuttuu paljon ymmärrystä siitä, millaista tukea tarvitsevien ihmisten ja perheiden arki oikeasti on. Näemme palveluissamme päivittäin, miten nykyiset lait ja palvelujärjestelmät vastaavat ihmisten todellisiin tarpeisiin. Haluamme tuoda tämän käytännön kokemuksen mukaan päätöksentekoon niin hyvinvointialueilla kuin valtakunnallisestikin”, Konola kuvaa.
Jere Metsähonkalan mukaan Suomessa ei ole tällä hetkellä sellaista valtakunnallista verkostoa, joka kokoaisi yhteen kokemustiedon tukea tarvitsevien ihmisten oikeuksien ja palveluiden toteutumisesta. Tukena haluaakin ottaa tästä asiantuntijaroolista suuremman vastuun. Tavoitteena on vahvistaa paikallista toimintaa ja yhteisöjä ympäri Suomen, jotta perheiden ääni saadaan kuuluviin siellä, missä päätöksiä tehdään.
Konsernin toimitusjohtajien mukaan Suomessa tarvitaan nykyistä vahvempaa valtakunnallista vaikuttamistyötä. Tukena ei kuitenkaan voi tehdä tätä työtä yksin, vaan se edellyttää yhteistyötä samalla tavalla ajattelevien toimijoiden kanssa.
Uudenlaisia kumppanuuksia
Tukenan strategiassa painottuu myös erilaisten verkostojen ja kumppanuuksien rakentaminen. Erityisen tärkeänä kumppanina nähdään hyvinvointialueet.
“Hyvinvointialueet ovat keskeisiä kumppaneitamme, joiden kanssa yhdessä vastaamme ihmisten asumisen ja palveluiden tarpeisiin. Haluamme lisätä yhteistä ymmärrystämme heidän kanssaan siitä, mitä hyvää yhteistyöllä voidaan saada aikaan”, Metsähonkala tarkentaa.
Tukena etsii myös uusia kumppaneita, jotta esimerkiksi kohtuuhintaisia koteja voidaan rakentaa ja tarjota tukea tarvitseville ihmisille jatkossakin. Myös STEAn muuttuva rooli haastaa löytämään uudenlaisia kumppanuuksia, joiden avulla toimintaa ja vaikuttamistyötä ihmisten oikeuksien puolesta voidaan uudistaa ja vahvistaa.
Perheet edelleen toiminnan perustana
Vaikka uuden strategian myötä Tukenan toimintaan tulee uudenlaisia painotuksia, kaiken toiminnan kivijalkana säilyy jatkossakin läheisyhteistyö. Jere Metsähonkalan mukaan koko strategia on rakennettu tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä tarpeiden ympärille.
Valmistelutyöhön osallistettiin laajasti eri sidosryhmiä, ja toimitusjohtajien mukaan lopputulos on saanut positiivisen vastaanoton.
“Meille on tullut paljon palautetta siitä, että uusi strategia tuntuu innostavalta”, Metsähonkala iloitsee.
Jos uudesta strategiasta pitäisi muistaa vain yksi asia, toimitusjohtajien mukaan se on toivo.
“Vaikka yhteiskunnallinen tilanne herättää monissa huolta, paljon hyviäkin asioita tapahtuu. Rakennamme yhdessä parempaa tulevaisuutta”, Konola summaa.
Tätä suuntaa kuvaa myös Tukenan uusi visio: Hyvä elämä oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa.
Osallisuus on arjen tekoja Tukena Kultakankaassa
Miten Tukenan uusi strategia näkyy asukkaan elämässä ja ohjaajan työssä? Tukena Kultakankaassa asuvalle Sarille se tarkoittaa vapautta valita omat menonsa, kun taas ohjaaja (AMK) Heini Pentinmäelle se on rohkeutta seistä asukkaan rinnalla silloinkin, kun maailma ympärillä muuttuu.
Artikkeli on julkaistu huhtikuussa 2026 Tukiviesti-verkkolehdessä.
“Itsemääräämisoikeus on toteutunut täällä todella hyvin. Siinä ei ole ollut mitään moitittavaa,” Tukena Kultakankaassa pian seitsemän vuotta asunut Sari Kotiranta kertoo.
Sarin mukaan itsemääräämisoikeus näkyy mahdollisuutena elää omannäköistä elämää ja tehdä itseään koskevia valintoja. Arkipäiviä rytmittää työ, jonka jälkeen hän saa täyttää päivänsä haluamallaan tavalla.
“Työpäivän jälkeen suuntaan monesti kylille tai ulkoilemaan. Tiistaisin käyn bändikerhossa ja usein viikonloppuisin tapaan äitiäni”, hän kuvailee.
Arjessa Sari arvostaa turvallisuutta, joka on hänelle tärkeä osa hyvää elämää.
“Elämäni on sikäli hyvällä mallilla, että jos jotain tapahtuu, apu on aina lähellä. Kultakankaassa on mukavaa ja työhönsä motivoitunutta henkilökuntaa”, hän kiittelee.
Osallisuus arjessa
Osallisuuden tukeminen on yksi Tukenan uuden strategian painopisteistä. Tukena Kultakankaassa ohjaajana (AMK) työskentelevälle Heini Pentinmäelle tämä strategian tavoite on kaikkein tärkein.
“Minulle tärkeintä on se, että jokaisella asukkaalla on mahdollisuus elää omannäköistä elämää ja vaikuttaa omaan arkeensa”, hän sanoo.
Osallisuus näkyy Kultakankaassa tavallisessa arjessa.
“Asukkaamme saavat osallistua kaikkiin arjen askareisiin, kuten ruoanlaittoon ja pyykkihuoltoon, omien toiveidensa ja voimavarojensa mukaan”, Pentinmäki sanoo.
Pentinmäen mukaan asukkaiden kanssa käydään mahdollisimman paljon myös kodin ulkopuolella, esimerkiksi kauppareissuilla ja kuukausittain järjestettävässä ystäväkahvilassa, joka kokoaa kehitysvammaisia ihmisiä yhteen. Perusarjen ohella asukkaille halutaan mahdollistaa elämyksiä ja uusia kokemuksia.
“Elämä ei ole vain kotona olemista. Pyrimme siihen, että perusarjen lisäksi on retkiä ja elämyksiä, kuten tapahtumia ja festareita. Läheiset ovat upeasti mukana tukemassa sitä, että pääsemme käymään reissuissa.”
Rohkeutta olla asukkaan puolella
Tukenan uudessa strategiassa rohkeus on nostettu uudeksi arvoksi ja osaksi perustehtävää. Ohjaajan työssä se tarkoittaa Pentinmäen mukaan ennen kaikkea asukkaiden puolella olemista.
“Meidän täytyy uskaltaa pitää asukkaiden puolia tilanteissa, joissa heidän ääntään ei muuten kuultaisi. Esimerkiksi terveydenhuollossa kehitysvammaisten asioita saatetaan yhä vähätellä. Silloin tehtävämme on olla tukena ja tarvittaessa vaatia oikeudenmukaista kohtelua.”
Myös oikeudenmukaisuus on Tukenan strategiassa uusi arvo. Pentinmäki näkee sen erityisen ajankohtaisena nyt, kun monet yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat asukkaiden elämään.
“Esimerkiksi taksiuudistukset ovat tehneet asukkaiden liikkumisesta aiempaa hankalampaa. Juuri tällaisten asioiden vuoksi oikeudenmukaisuuden puolesta pitäisi pitää nykyistä enemmän ääntä.”
Teksti: Jaana Kallioniemi
Valokuvat: Elina Leinonen ja Kata Rotsten