Siirry sisältöön
Kuvassa Merja Nummenmaa

Asiakkaiden ilo tekee työstäni merkityksellistä

Merja Nummenmaa työskentelee ohjaajana Tukena Paulinpuistossa Salossa. Hän kokee omassa työssään erityisen tärkeäksi sen, että hän saa olla mahdollistamassa uusia kokemuksia asiakkaille. Merja kertoo omasta työstään ja polustaan Tukenan työntekijäksi.

Alkuperäiseltä ammatiltani olen nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Niillä papereilla tein noin vuoden verran keikkatöitä ohjaajana Turussa vahvaa tukea ja ohjausta tarvitsevien kehitysvammaisten ja autismikirjoon kuuluvien parissa. Ilman hoitoalan koulutusta en kuitenkaan voinut saada vakituista tai määräaikaista työsopimusta ohjaajana, joten lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi.

Opiskelemaan lähtiessäni minulle oli koko ajan selvää, että vammaisala on oma juttuni. Se oli aina tuntunut sellaiselta, joka sopii rohkealle ja heittäytyvälle luonteelleni parhaiten.

Pääsin ensimmäiseen opintoihin kuuluvaan harjoitteluun kehitysvammaisten asumisyksikköön. Siellä huomasin nauttivani erityisesti hoidollisesta työstä, vaikka aiemmin olin ajatellut, että ohjaaminen olisi enemmän minun juttuni. Suoritin suurimman osan opinnoistani oppisopimuksella.

Lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen työskentelin hetken vanhuspalveluissa. Veri veti kuitenkin koko ajan takaisin vammaisalalle ja loppuvuodesta 2020 hain ohjaajaksi Tukena Paulinpuistoon.

Muutakin kuin arkityötä

Joulukuussa 2024 minulla tuli neljä vuotta täyteen Tukenalla. Normaalia arkityötäni ohjaajana on asiakkaiden auttaminen arkisissa asioissa. Nautin siitä, kun saan järjestää asukkaille mielekästä vapaa-ajan tekemistä: voin esimerkiksi pelata heidän kanssaan Skip-Boa tai lähteä käymään kauppakeskuksessa. Työssäni minulle on tärkeää se, että saan mahdollistaa asiakkaille uusia kokemuksia.

Neljän Tukena-vuoden aikana olen perusarkityön ohessa päässyt touhuamaan kaikenlaista muutakin. Vastuualueitani ovat olleet sosiaalinen media, perehdyttämiseen liittyvät asiat sekä opiskelijat. Opiskelijavastaavana olen esimerkiksi tehnyt yhteistyötä ammattiopistojen kanssa sekä toiminut opiskelijoiden ohjaajana. Muutama vuosi sitten pääsin matkustamaan Unkariin osallistuessani kansainväliseen kehitysvamman tai muun syyn vuoksi tukea tarvitsevien ihmisten vapaa-ajan osallisuutta vahvistavaan ACCESS to Leisure -projektiin, jossa Tukena-säätiö oli yhtenä toteuttajana.

Merkityksellistä omasta työstäni tekee asukkaiden ilon ja onnen näkeminen sekä mahdollisuus jakaa pieniä hetkiä heidän kanssaan.

 

Täällä ideat otetaan tosissaan

Mielestäni Tukenalla työskentelyssä parasta on mahdollisuudet. En voi kuvitella, että missään muualla olisin lähihoitajana päässyt työmatkalle Unkariin. Lisäksi täällä ideat otetaan tosissaan: kun ehdotin, että olisipa kiva viedä kaikki asukkaamme piknik-risteilylle, esihenkilöni rohkaisi toteuttamaan sen. Tukenalla saa olla oma itsensä, täällä annetaan mahdollisuuksia sekä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita.

Ohjaajan työssä on myös haastavia puolia. Haastavia ovat esimerkiksi päivät, jolloin ei saada riittävästi sijaisia ja työtä on pakko tehdä vajaamiehityksellä. Kuormittavia ovat myös tilanteet, joissa olet yrittänyt parhaasi, mutta asiakkaiden läheisiltä tulee tiukkaa palautetta.

Tässä työssä tarvitsee rohkeutta olla oma itsensä sekä uskallusta ja kiinnostusta kysyä, jos ei osaa. Vaikka sinulla ei olisi mitään aiempaa kokemusta vammaispuolelta mutta tulet avoimin mielin, todennäköisesti jo ensimmäisen päivän jälkeen olet oppinut ihan hirveästi.

Tekstin kokosi Jaana Kallioniemi.