Ensimmäinen Läheisten Tukena -ilta kokosi yhteen läheisiä ympäri Suomen
Tukena Oy järjesti 30.9.2026 ensimmäisen Läheisten Tukena -illan. Koska palveluyksikköjämme on ympäri Suomen, ilta järjestettiin verkossa, jotta mahdollisimman moni läheinen pääsi mukaan asuinpaikasta riippumatta. Linjoilla oli yli 150 osallistujaa, ja monessa yksikössä läheiset, asukkaat ja henkilöstö kokoontuivat yhdessä seuraamaan iltaa. Illan aiheena olivat asiakkaan oikeudet sosiaalihuollossa.
Illan avasivat Tukena Oy:n toimitusjohtaja Jere Metsähonkala ja varatoimitusjohtaja Mari Markkanen. He kertoivat Tukenan juurista perheiden perustamana ja siitä, kuinka tiivis yhteistyö läheisten kanssa on ollut osa toimintaa alusta asti. Läheisillä on edelleen oleellinen rooli sekä Tukena-säätiön että Tukena Oy:n päätöksenteossa. Vaikka Tukena on vuosien varrella kasvanut 51 palveluyksikön ja yli 1000 työntekijän toimijaksi, suunta on pysynyt samana.
"Kasvu ei ole meille itsetarkoitus, vaan lähtee aina perheiden tarpeista", Mari Markkanen painotti.
Läheisten luottamus näkyy myös vuoden asiakaskyselyissä: läheisten NPS oli 70, mikä on poikkeuksellisen korkea tulos.
"Tulokset kertovat ennen kaikkea siitä, että läheiset luottavat meihin", Markkanen iloitsi.
Kun Tukena-konsernin strategia uudistettiin vuonna 2025, arvoihin lisättiin oikeudenmukaisuus. Jere Metsähonkalan mukaan valinnalle on selvä syy.
"Tunnistamme valtion ja hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen. Tukenan oma tilanne näyttää vakaalta, mutta asiakkaidemme kaltaisten ihmisten oikeudet ovat olleet toisenlaisessa tilanteessa. Meidän on pidettävä marginaalisen kohderyhmän asioita esillä. Siksi oikeudenmukaisuus on mukana arvoissamme ja myös tämän illan aiheena", Metsähonkala perusteli.
Mitä läheisen on hyvä tietää asiakkaan oikeuksista?
Illan asiantuntijana kuultiin juristi Susanna Lehteä Lehti ja kumppanit Oy:stä. Hän kävi läpi asiakkaan oikeuksia sosiaalihuollossa ja vastasi läheisten kysymyksiin. Kokosimme tähän illan tärkeimmät nostot.
Läheisesi toiveet ovat aina lähtökohta
Palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa asiakkaan omat toiveet ja mielipide tulevat ensin. Jos läheisesi ei pysty itse kertomaan, mitä hän haluaa, hänen tahtoaan selvitetään yhdessä läheisten kanssa. Sinä tunnet hänet parhaiten, ja siksi sinun äänelläsi on merkitystä.
Apua voi pyytää omin sanoin
Palvelua hakiessa ei tarvitse osata oikeita termejä tai täyttää tiettyä lomaketta. Hakemukseksi riittää esimerkiksi sähköposti tai keskustelu työntekijän kanssa, ja siinä voi yksinkertaisesti kertoa, että apua tarvitaan. Sopivat palvelut löydetään yhdessä palvelutarpeen arvioinnissa.
Pysyvään tarpeeseen pysyvä päätös
Kun tuen tarve on pitkäaikainen, myös päätös tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Silloin palvelua ei tarvitse hakea aina uudelleen. Määräaikainen päätös on paikallaan silloin, kun tuki liittyy johonkin tiettyyn tavoitteeseen. Esimerkiksi valmennuksessa harjoitellaan tiettyä taitoa tai tuetaan elämän muutostilanteessa. Päätöksestä pitää aina käydä ilmi, miksi se on määräaikainen.
Vanhat päätökset päivittyvät vuoden 2027 loppuun mennessä
Uusi vammaispalvelulaki tarkoittaa, että kaikkien asiakkaiden palveluntarve arvioidaan ja päätökset päivitetään uuden lain mukaisiksi viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. Jos palveluihin tulee muutoksia, päätöksessä pitää kertoa selkeästi, miksi.
Uusia mahdollisuuksia osallisuuteen
Uusi laki toi mukanaan myös uusia palveluita. Yksi niistä on erityinen osallisuuden tuki, joka auttaa ihmistä olemaan yhdessä muiden kanssa ja osallistumaan itselleen mieluisaan vapaa-ajan tekemiseen silloinkin, kun se vaatii paljon tukea. Tukea on oikeus saada vähintään 20 tuntia kuukaudessa, ja vuoden 2027 alusta vähintään 30 tuntia.
Susanna Lehti rohkaisi läheisiä selvittämään eri vaihtoehtoja:
"Vaikka ei olisi oikeutettu yhteen vammaispalvelulain mukaiseen palveluun, voi toisen palvelun kohdalla tilanne olla toinen."
Hyvä laki ei yksin riitä
Moni läheinen oli huolissaan siitä, miten kirjatut oikeudet näkyvät läheisen arjessa ja palveluissa. Kysymykseen siitä, kuka oikeuksien toteutumista valvoo, Lehti vastasi, että valvontaa tehdään monella tasolla. Hyvinvointialueilla on itsellään vastuu valvoa palveluitaan. Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto valvoo oikeuksien toteutumista, ja ylintä laillisuusvalvontaa tekee eduskunnan oikeusasiamies.
Jos päätös ei vastaa läheisesi tarpeita, siihen voi hakea oikaisua hyvinvointialueelta 30 päivän kuluessa. Jos taas arjen palvelussa tai kohtelussa on jotain, mikä mietityttää, asiasta voi tehdä muistutuksen.
Yhdessä läheisten kanssa jatkossakin
Tukenassa haluamme olla läheisille kumppani, jonka kanssa asioista voi puhua avoimesti, myös silloin kun jokin huolettaa. Illan palautteen perusteella läheiset kokivat tilaisuuden hyödylliseksi ja aiheen tärkeäksi.
Järjestämme Läheisten Tukena -iltoja jatkossa kaksi kertaa vuodessa.
Kiitos kaikille mukana olleille ja palautetta antaneille!