Geronomiopiskelijoina Tukena-säätiössä
Geronomiopiskelijat Ella Vasarainen ja Heidi Martikainen tekivät opintoihinsa kuuluneen Ikäosaamisen kehittäminen -harjoittelun elämänmuutostoiminnassamme. Osana harjoitteluaan opiskelijat tuottivat jakson Karelia-ammattikorkeakoulun ”Kareliasta geronomiksi” -podcastsarjaan. Lue opiskelijoiden kokemuksista ja kuuntele podcast!
Juna nytkähtää liikkeelle syyskuisena ja erityisen viileänä aamuna Joensuun rautatieasemalta kohti Pirkanmaata. Vaikka alkusyksy on ollutkin lämmintä, ei tämän aamun purevuudesta voinut erehtyä. Tuntuu kesän lopulta ja syksyn alulta. Suoraan Joensuusta emme pääse Tampereelle. Koukkaamme Tikkurilan kautta, mutta matka-aika pysyy kohtuullisena. Noin kuusi tuntia. Matkalla onkin kätevä avata kannettava, käydä kahvilla ravintolavaunussa ja aloitella työharjoittelupäivä. Haikea on kuitenkin olo. Tämä maanantai on viimeinen maanantai, kun avaamme etätyöpisteemme. Työharjoittelumme viimeinen viikko on alkamassa Tukena-säätiössä.
Kuusi viikkoa sitten aloitimme koulutuksemme neljännen harjoittelun. Olemme toisen vuoden geronomiopiskelijoita Karelia-ammattikorkeakoulusta Joensuusta. Geronomikoulutus on Joensuussa varsin tuore ala, minkä takia työharjoitteluiden määrään Kareliassa panostetaan. Tämä neljäs harjoittelu sijoittuu toisen vuoden loppupuoliskolle eli olemme puolivälissä valmistumista. Geronomiksi opiskelu tarkoittaa sitä, että työskentelemme tulevaisuudessa ikääntymisen ilmiöiden parissa. Antoisinta harjoitteluissamme on nimenomaan se, että voimme lähteä kartuttamaan osaamistamme uusin työympäristöihin, sillä vakiintunutta työpaikkaa ei geronomilla vielä ole.
Harjoittelupäivämme ovat olleet vaihtelevia. Yhtenä päivänä istumme kotonamme tietokoneidemme ääressä, kun taas seuraavana matkaamme vierailemaan kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaan pitämään tuokiota. Työpäivien vaihtelu se vasta ihanaa on ollutkin, vaikka kliseiseltä se saattaa kuulostaakin.
Kehitysvammaisten ikääntyneiden osallisuus?
Harjoittelumme ydinteemana olemme pohtineet ikääntyneiden kehitysvammaisten palveluverkkoa Pohjois-Karjalassa. Sen innoittamina lähdimme harjoitteluajan puitteissa kiertämään maakuntaa ja tutustumaan paikkoihin, joihin tukea tarvitseva pystyy osallistumaan.
Vierailukiertueeltamme kolmannen sektorin eli järjestöjen kohtaamispaikat jäivät erityisesti mieleemme. Maakunnassa on useita ikääntyneille suunnattuja kohtaamispaikkoja, mutta vierailujemme perusteella harvemmin kehitysvammaisia ikäihmisiä osallistuu kohtaamispaikan toimintaan. Kohtaamispaikat ovat kuitenkin avoimia kaikille, mutta jäimme pohtimaan, tavoittaako avoimet ovet -kutsuperiaate myös erityisryhmät osallistujiksi? Saimme harjoittaa sekä pallotella eettisiä kysymyksiä ja siitäkös osaamisemme kehittyikin valtavasti.
Kenties hauskinta harjoittelussamme on ollutkin se, että tapaamme harjoitteluohjaajamme kasvotusten vain kaksi kertaa tämän periodin aikana. Tapasimme Tomin ja Johannan ensimmäisen kerran harjoittelun alussa Joensuun parafesteillä ja harjoittelun lopuksi me matkaamme Tampereelle. Muuten olemme olleet koko ajan etäyhteyksien päässä. Aika erikoista, mutta samalla kokemusrikasta. Jos etätyön kehitystä ja työyhteisöjen muutosta uudelle työnteon muodolle ei olisi tullut, niin ei meillekään tällaista mahdollisuutta harjoitteluun olisi suotu.
Kuuntele podcastimme!
Ennen kuin laitamme koneet kiinni, täytyy vielä yksi asia julkaista. Kehittämistyönämme äänitimme podcast-jakson, jossa vielä lisää oivalluksiamme harjoitteluperiodistamme Tukena-säätiössä. Tämän lisäksi kokemustoimija Jari Tanskanen kertoo aktiivisesta elämästään ja ikääntymisen muutoksista tukea tarvitsevana.
Podcast-jakso julkaistiin Karelia-podcastsarjassa. Linkki podcastiin löytyy tästä:
Kirjoittajat Ella Vasarainen ja Heidi Martikainen ovat toisen vuoden geronomiopiskelijoita Karelia-ammattikorkeakoulussa.