Joensuussa pohdittiin yhdessä hyvän elämän aineksia
Tukenan viides Hyvän elämän iltapäivä järjestettiin tällä kertaa Joensuussa 23.9.2026. Päivä kokosi yhteen alueen yhteistyökumppaneita, läheisiä, tukea tarvitsevia ja tukenalaisia keskustelemaan hyvästä arjesta, toimivista palveluista ja yhteistyöstä.
Joensuulla on Tukenan historiassa erityinen paikka, sillä Tukena Menninkäinen on Tukenan ensimmäinen koti. Nyt sen viereen rakentuu uusi lasten ja nuorten palveluyksikkö Tukena Tiitiäinen. Iltapäivässä kuultiin siksi myös kokemuksia lasten palveluista ja siitä, miten lapsen ja koko perheen hyvää arkea voidaan tukea.
"Minulle on tärkeää, että elämä on juhlaa"
Eeva Rakka on tehnyt vapaaehtoistyötä tukiyhdistyksessä yli 50 vuotta. Hän johdatti iltapäivän osallistujat pohtimaan hyvää elämää asukkaan, työntekijän ja läheisen näkökulmista.
Kun asukkaan hyvää elämää kuvattiin yhdellä sanalla, nousi esiin turvallisuus. Ohjaajan työssä tärkeiksi koettiin kuuleminen ja työn ilo. Läheisen näkökulmasta luottamus nousi ylitse muiden.
Tukena Menninkäisen asukas Mervi jakoi omia ajatuksiaan hyvästä elämästä. Merville tärkeitä ovat muun muassa läheiset, tanssiminen ja eläimet. Hän pitää siitä, että ympärillä on siistiä, mutta myös juhliminen kuuluu hyvään elämään.
”Minulle on tärkeää, että elämä on juhlaa”, Mervi sanoi.
Myös Tukena Menninkäisen ohjaaja Minna Lempinen korosti mahdollisuutta elää oman näköistä elämää.
”Meillä saa juoda samppanjaa ja juhlia, jos siltä tuntuu.”
Kun vastuuta ei tarvitse kantaa yksin
Iltapäivässä hyvää elämää tarkasteltiin myös lasten ja perheiden näkökulmasta. Taina kertoi oman perheensä kokemuksesta. Hänen lapsensa muutti Tukena Kultasiipeen Jyväskylässä vuonna 2020. Muuttoa edelsivät perheelle raskaat vuodet ja pohdinta siitä, millainen ratkaisu olisi lapselle ja koko perheelle hyvä.
”Tuntui pahalta mutta myös vapauttavalta. Vastuu oli leveämmillä hartioilla, eikä tarvinnut pärjätä yksin”, Taina kuvasi muuttoa.
Tukena Kultasiipi on seitsemänpaikkainen lasten ja nuorten koti, joka on toiminut Jyväskylässä vuodesta 2019. Palveluyksikön johtaja Riina Göös ja ohjaaja Anni Korjus kertoivat, että lapsen muuttoa valmistellaan aina huolellisesti yhdessä perheen kanssa.
Palvelupolku alkaa yleensä sosiaalityöntekijän yhteydenotosta. Perhe tutustuu yksikköön, ja työntekijät tutustuvat lapseen hänelle tutuissa ympäristöissä. Samalla arvioidaan, pystytäänkö lapsen yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaamaan. Tietoa kerätään eri tahoilta, ja muuttoa valmistellaan rauhassa yhdessä lapsen ja läheisten kanssa.
Kultasiivessä arki on lapsiperhearkea. Perheet sisustavat itse lapsensa huoneen, läheiset ovat aina tervetulleita ja vanhemmilla on mahdollisuus myös yöpyä yksikössä lapsensa kanssa.
Yhteyttä lapsuudenkotiin pidetään monin tavoin. Puheluiden ja viestien lisäksi siihen kuuluvat tapaamiset, kotikäynnit, vierailut ja yhteiset juhlapäivät. Vanhempainilloissa perheet pääsevät tapaamaan myös muita samassa tilanteessa olevia.
”On tosi erityistä, että saa vertaistukea juuri samassa tilanteessa olevilta vanhemmilta”, Taina sanoi.
Yhteistyötä perheiden kanssa tehdään kasvatuskumppanuuden periaatteella. Sen perustana ovat luottamus, kunnioitus, avoin vuorovaikutus ja lapsen edun ensisijaisuus. Myös vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan yhdessä.
Tainan mukaan Kultasiiven työntekijät tukivat perhettä myös muutokseen sopeutumisessa.
”Meillä on toiminut yhteistyö. Se on ollut lämminhenkistä alusta alkaen.”
Hyvä arki tarvitsee mahdollisuuksia osallistua
Iltapäivän lopuksi osallistujat pohtivat, mitä hyvään arkeen juuri Joensuun alueella tarvitaan ja miten asioita voidaan yhdessä edistää.
Keskusteluissa nousivat esiin mahdollisuus vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin, asuminen hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien äärellä sekä monipuoliset palvelut, joita kehitetään asiakkaiden ja perheiden tarpeita kuunnellen.
Yhteistyössä tärkeiksi nähtiin verkostoituminen, asiakkaiden ja läheisten kokemusten kuuleminen, oppilaitosyhteistyö ja yhteistyö yli sektorirajojen. Kun ihmiset tuntevat toisensa, myös yhteyden ottaminen on helpompaa.
Tukena-säätiön toimitusjohtaja Kirsi Konola korosti, että hyvän elämän edellytyksiä on tarkasteltava aina myös alueen omista lähtökohdista. Tarpeet, palvelut ja yhteistyön tavat eivät ole kaikkialla samanlaisia.
”Hyvän elämän rakentaminen edellyttää kumppanuutta. Tukena on valtakunnallinen toimija mutta vahvasti alueellinen.
Myös läheisten kanssa tehtävän yhteistyön merkitys nousi päivän aikana vahvasti esiin. Luottamus, kuunteleminen ja avoin yhteistyö ovat tärkeä osa hyvän arjen rakentamista.
Tilaisuuden lopuksi Tukena Oy:n aluejohtaja Anni Häme tiivisti päivän ajatuksen:
”Arjen kohtaamisissa tulevat meidän Tukenan arvot näkyväksi.”
Hyvän elämän iltapäivien tavoitteena on lisätä vuoropuhelua Tukenan asiakkaiden, läheisten, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden välillä sekä kehittää toimintaa yhdessä. Tilaisuuksissa pysähdytään pohtimaan, mikä arjessa on tärkeää ja miten hyvää elämää voidaan tukea entistä paremmin. Seuraava Hyvän elämän iltapäivä järjestetään marraskuussa Seinäjoella.