Kenellä on oikeus tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja autetuksi?

Järjestöillä on valtavasti osaamista ihmisten osallistamisessa heitä itseään koskevissa asioissa. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä järjestöjen ja hyvinvointialueiden kesken voimme rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, kirjoittaa Tukena-säätiön toimitusjohtaja Kirsi Konola.

Loppukesän aikana on käyty vilkasta julkista keskustelua STEAn tukemien sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuudesta. Valtiovarainministeri Purran ehdotuksessa avustuksiin kohdentuisi todella mittavia leikkauksia jo aiemmin sovitun lisäksi. Tämä on herättänyt huolta järjestöissä, ja ennen kaikkea ihmisissä, joita järjestöt tukevat.

Järjestöjen työ täydentää julkista sektoria

Järjestöillä on ollut merkittävä rooli hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Järjestöjen tekemä työ täydentää monelta osin julkista sektoria, kuten hyvinvointialuejohtajien kannanotostakin saatoimme lukea. Järjestöjen työ yhdistää kansalaisyhteiskunnan julkiseen palvelujärjestelmään.

Monet sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät innovaatiot ovat käynnistyneet järjestöissä, joilla on iso rooli myös vapaaehtoistyön mahdollistajana. Järjestöt tuovat kuuluviin eri tavalla tukea tarvitsevien ihmisten äänen ja vahvistavat yhteisöjen koheesiota.

Järjestökentän muutos kannattaa tehdä vastuullisesti

Keskustelussa järjestötoiminta nähdään usein hyvin yksiulotteisena. Kuitenkin järjestöjä on hyvin monenlaisia, ja niiden rooli ja merkitys vaihtelee. Sektori on syntynyt ja kehittynyt vaiheittain ja vastannut eri aikoina erilaisten tukea tarvitsevien ryhmien tarpeisiin.

Tämän hetken toimintaympäristö kutsuu järjestöjä muuttumaan, mutta tätä muutosta pitäisi tehdä kestävästi ja vastuullisesti – järjestöjen ja rahoittajan vuoropuheluna. Tällä hetkellä paine muutokseen on kokonaan irrotettu siitä, mikä järjestöjen perustehtävä ja merkitys on. Sellaisenaan se ei rakenna tulevaisuutta, jossa järjestöillä on edelleen merkittävä rooli.

Tuki ei ole mahdollista ilman resursseja

Tukena-säätiö on olemassa, jotta kehitysvammaisilla ja muilla erityistä tukea tarvitsevilla ihmisillä ja heidän läheisillään olisi mahdollisuus hyvään elämään oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa.

Mahdollistamme sen, että tukea tarvitsevin ihmisten ja heidän perheidensä ääni kuuluu silloin, kun heidän palveluistaan päätetään. Pyrimme varmistamaan, että heillä on kykyä ja mahdollisuus osallistua, selvitä elämänmuutoksista, asua ja elää yhteiskunnassa kansalaisena. On selvää, että kyse on ihmisistä, jotka tarvitsevat apua ja tukea. Tuki taas ei ilman resursseja ole mahdollista. Kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen keskustelu siitä, kenellä lopulta on oikeus tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja autetuksi.

Rakennetaan oikeudenmukaista yhteiskuntaa yhdessä

Julkisella sektorilla on velvollisuus huolehtia jokaisen ihmisen osallistumisen turvaamisesta. Järjestöillä on tähän valtavasti keinoja ja osaamista. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä järjestöjen ja hyvinvointialueiden kesken voimme rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa jokainen voi tuntea itsensä arvostetuksi, jossa jokainen pystyy vaikuttamaan omiin asioihinsa ja jossa sosiaalinen koheesio vahvistuu.

Yhdessä toimien meidän on löydettävä keinoja, joilla järjestöjen yleishyödyllinen työ on myös tulevaisuudessa yhteiskuntaa ja yhteisöjä uudistavaa ja yksilöitä kannattelevaa.