Siirry sisältöön
Tukena
Kommunikaatiotaulun käytön harjoittelua

Kuinka torjua ikääntyvän kehitysvammaisen ihmisen sosiaalinen kuolema?

Kuinka kohdata ikääntyvä kehitysvammainen ihminen ympärivuorokautisessa hoivassa? Miten välttää sosiaalinen kuolema? Tarvitaan kohtaamisosaamista - kykyä nähdä ainutlaatuinen ihminen elämässä ainutkertaista elämäänsä.

Viime aikoina olen ikääntymisen tutkijana perehtynyt sosiaalisen kuoleman teemaan. Sosiaalinen kuolema viittaa tilanteisiin, joissa ihminen tai ihmisryhmä on kadottanut arvoaan toisten silmissä ja ikään kuin joutunut vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Vanhojen ihmisten kohdalla merkkejä sosiaalisesta kuolemasta löytyy valitettavasti sekä yksittäisten ihmisten että koko ihmisryhmän osalta.

Julkisessa keskustelussa vanhat ihmiset näyttäytyvät usein kulueränä, jonka olemassaolo saa koko hyvinvointivaltion natisemaan liitoksissaan. Julkinen puhe valuu myös vanhojen ihmisten omaan elämään, ja esimerkiksi haastatteluissa he ovat minulle kertoneet kokevansa itsensä jopa huutolaisiksi, jotka annetaan sille, joka halvimmalla hoitaa.

Ikääntyvän ihmisen kohtaaminen ympärivuorokautisessa hoivassa

Yksittäisten ihmisten kohdalla olen tutkinut sosiaalista kuolemaa ympärivuorokautisen hoivan kontekstissa. Siellä asiakkaiden sosiaalisesta kuolemasta kertovat esimerkiksi hoivan riittämätön laatu sekä palveluiden ja tarpeiden kohtaamattomuus. Osin tällaiset asiat on palautettavissa ikääntyneiden palvelujen riittämättömään resursointiin, mikä sekin tietysti kertoo vanhojen ihmisten arvon katoamisesta.

"Me tiedämme kyllä yhteiskuntana mitä vanhuudessa erityisesti tarvitaan,
mutta emme ole valmiita sitä rahoittamaan."

Raha ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Tutkimuksissamme ovat vastaan tulleet esimerkiksi vanhoihin muistisairaisiin ihmisiin kohdistuvat ennakkoasenteet ja paternalistinen eli ylhäältä päin holhoava asenne. Näitä asioita ei ratkaista ensisijaisesti rahalla, vaan vahvistamalla kohtaamisosaamista koko hoivakentällä hoiva-avustajista toimitusjohtajiin asti. Toimitusjohtajille ihmiset eivät saa olla numeroita viivojen alla vaan Tiinoja ja Pekkoja. Hoivatyöntekijöille ihmiset eivät saa olla hoidokkeja tai hoidon kohteita vaan Liisoja ja Timoja.

"Sosiaalisessa kuolemassa on yksi hyvä puoli – se ei ole peruuttamaton niin kuin fysiologinen kuolema. Sosiaalisesti kuolleen voi palauttaa elämään kohtaamalla hänet ihmisenä."

Entä kun kehitysvammainen ihminen ikääntyy?

Olen itse viime aikoina kohdannut ihmisiä vammaistutkimuksen ja vammaispalvelujen aloilta, ja kohdatessani oppinut paljon. Keskusteluissa on käynyt ilmi, että edellä mainitut sosiaalisen kuoleman riskitekijät ovat ihan samalla tavalla ajankohtaisia myös vammaispalveluissa. On kohtaamattomuutta ja paternalistisia asenteita. On myös parannettavaa tarpeiden ja palvelujen kohtaamisessa.

Ikääntymisen tutkijana minua kiinnostaa erityisesti ikääntyvien kehitysvammaisten ihmisten tilanne Suomessa. Mitä tapahtuu kehitysvammaisen ihmisen tullessa eläkeikään? Entäpä jos kehitysvammaiselle ihmiselle tulee muistisairaus, osataanko palveluissa ottaa tilanne oikealla tavalla sairastuneen ja hänen läheistensä kannalta? Onko ikääntynyt kehitysvammainen ihminen itse asiassa tuplariskissä sosiaalisen kuoleman suhteen? Mitä asialle tehdään?

Olen pohjakoulutukseltani filosofi, joten minulle hyvät kysymykset ovat usein vastauksia tärkeämpiä. Yllä oleviin kysymyksiin toivon silti löytäväni myös vastauksia, ja luulenpa, että esimerkiksi tutkija Sirpa Granöllä niitä voisi olla. Ja vastaukset kertovat siitä, keitä me olemme ja millaisen yhteiskunnan me muodostamme. Kaikki on lopulta omissa käsissämme. Vanhaa sanontaa mukaillen kohtaaminen on katsojan silmässä:

"Näetkö minut ainutlaatuisena ihmisenä elämässä ainutkertaista elämääni vai yhtenä hoidettavana, vanhuksena tai vammaisena. Vastaus on sinussa itsessäsi."

Hyvä vanhuus jokaiselle
- Valtakunnallisen Vanhustenviikon tapahtuma

9.10.2024 Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuu

 

Miten mahdollistaa hyvä vanhuus ihan jokaiselle meistä? Yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa järjestämässämme tilaisuudessa pohdimme ikääntymistä myös oppimisen ja ymmärtämisen haasteita omaavien ihmisten näkökulmasta. 

 

Tule kuulemaan lisää sosiaaligerontologi Jari Pirhosen ajatuksia vanhuudesta!

 

  • Aamupäivä on suunnattu erityisesti ammattilaisille, ikääntyvien ihmisten kanssa toimiville, opiskelijoille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille.
  • Iltapäivä on suunnattu tukea tarvitseville ja heidän läheisilleen sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.
  • Luvassa alan eri toimijoiden järjestämiä toiminnallisia pisteitä.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!
Hyvä vanhuus jokaiselle -tapahtuma

Kommunikaatiotaulun käytön harjoittelua
Mie tahon täyttä elämää! -hankkeemme tuki ikääntyvien kehitysvammaisten ihmisten työ- ja toimintakykyä.
Kuvassa tutustutaan yhdessä kommunikaatiotaulun käyttämiseen.

Kirjoittaja

Kirjoittaja sosiaaligerontologi Jari Pirhonen työskentelee yliopistotutkijana Helsingin ja Tampereen yliopistoissa.