
Kutsumuksena auttaminen
Heidi Vasara suorittaa lähihoitajaopintojaan oppisopimuksella Tukena Vuoreksen asumispalveluyksikössä. Syyskuussa Tukenalla aloittanut Heidi on vuosien varrella ehtinyt kartuttaa työkokemusta monelta alalta etsiessään omaa suuntaansa. Lopulta kutsumus löytyi muiden auttamisesta.
Minulla on aina ollut halu auttaa ihmisiä. Etsin pitkään omaa juttuani ja vuosien varrella ehdin kerryttää kokemusta monelta eri alalta sekä suorittaa useita koulutuksia. Lopulta työuupumus sai minut pysähtymään ja pohtimaan, millaista työtä todella haluan tehdä.
Lähihoitajaksi opiskeleminen oli hautunut mielessäni jo useamman vuoden ajan. Alun perin ajattelin, että suuntautuisin vanhuspuolelle, mutta päädyin vammaisalalle puolivahingossa. Yhdessä edellisessä työpaikassani työkaverinani oli down-nainen, jonka kanssa vietin aikaa välillä myös vapaa-ajalla – tämä kokemus herätti kiinnostukseni vammaisalaa kohtaan. Oppisopimuspaikkaa hakiessani lähetin hakemuksia laajasti eri paikkoihin. Lopulta sain paikan Kuopion vammaispalveluiden asumisyksiköstä, jossa aloitin toukokuussa 2024.
Syyskuussa jätin kuitenkin Kuopion taakseni ja muutin Tampereelle, sillä 14 vuoden yksinolon jälkeen löysin rakkauden. Oppisopimuspaikkaa etsiessäni päätin laittaa Tukenalle työhakemuksen. Pääsin haastatteluun ja sitä kautta päädyin tänne oppisopimusopiskelijaksi jatkamaan lähihoitajaopintojani. Tukenalla aloitin syyskuussa 2024.
Omia arvoja vastaavaa työtä
Ennen lähihoitajaopintojani olen suorittanut hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinnon sekä opiskellut kahvilatyöntekijäksi oppisopimuksella. Lisäksi olen valmistunut restonomiksi ja myöhemmin innostuin vaatetusalasta, minkä myötä kouluttauduin pukeutumisneuvojaksi ja värikonsultiksi. Sittemmin olen opiskellut myös hyvinvointivalmentajaksi ja personal traineriksi.
Hieman ennen restonomiksi valmistumistani vuonna 2006 ryhdyin yrittäjäksi. Perustin lahjatavara- ja sisustusliikkeen, jossa myin myös itse valmistamiani käsitöitä. Pyöritin liikettä muutaman vuoden ajan, kunnes vuonna 2010 siirryin palkkatöihin.
Yrittäjyys kulki kuitenkin mukana tavalla tai toisella myös palkkatyön ohessa aina vuoteen 2024 asti. Vuosien varrella tosin yritykseni ala ja nimi vaihtelivat: lahjatavaraliikkeen lisäksi tein toiminimelläni esimerkiksi värianalyysejä sekä liikunta- ja ravitsemusohjausta.
Tilaisuus pysähtyä ja miettiä uutta suuntaa
Vuonna 2019 jouduin työuupumuksen vuoksi pitkälle sairauslomalle. Minulle nousi kuume, joka kesti yhteensä seitsemän kuukautta, ja olin poissa työelämästä 1,5 vuotta. Oli onni, että minulla oli oman yritykseni kautta vakuutukset kunnossa, jotta pystyin olla sairauslomalla tarpeeksi pitkään. Tämä tauko antoi minulle tilaisuuden pysähtyä, miettiä arvojani ja järjestää elämäni uudelleen.
Työuupumuksen jälkeen kiinnostuin enemmän omia arvojani vastaavasta työstä. Olin hetken aikaa työkokeilussa kodinhoitopalveluissa ja sitä kautta innostuin oman yritykseni kautta tekemään kotisiivouksia ja avustamaan ikäihmisiä. Halu tehdä työtä, joka vastaa omia arvojani ja mahdollistaa muiden auttamisen, sai minut lopulta hakeutumaan myös lähihoitajaopintoihin.
Asiakkaat eivät teeskentele
Omassa työssäni pidän eniten aitoudesta. Täällä saa olla aito oma itsensä ja asiakkaamme ovat aina aitoja. He eivät teeskentele, vaan näyttävät tunteensa suoraan.
Yksi erityisen mieleenpainuva hetki Tukenalla työskentelyn ajalta liittyy erääseen asiakkaaseemme. Hän ei ollut tottunut halaamaan ja aluksi, kun menin istumaan hänen viereensä, hän työnsi minut pois. Nyt, ilman että sanon mitään, hän halaa itse – ja se tuntuu aivan ihanalta. Erityisen hienoa on se, että tämä muutos ei ole jäänyt vain meidän väliseksemme. Hän on alkanut halata myös muita ohjaajia, mikä on yllättänyt heidätkin positiivisesti.
Mielestäni työstäni merkityksellistä tekee mahdollisuus antaa asiakkaille onnellisia hetkiä ja tukea heitä elämään mahdollisimman omannäköistä elämää. Minulle sillä on iso merkitys, että saan omalla persoonallani ja tekemiselläni tehdä jonkun iloiseksi.
Tässä työssä on hyötyä aitoudesta ja empatiakyvystä
Haastavaa ohjaajan työssä on oppia lukemaan asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Olen esimerkiksi sellaisessa kotiryhmässä, jossa kukaan ei puhu ja tällöin täytyy lukea esimerkiksi ilmeitä ja eleitä. Vaikka kommunikointi on haastavaa, se on samalla myös mielenkiintoista.
Mielestäni tässä työssä tarvitsee eniten sellaisia taitoja, joita joko on tai ei ole. Hyötyä on aitoudesta, empatiakyvystä, iloisuudesta sekä positiivisuudesta. Myös hyvä havainnointikyky ja kyky sietää muutoksia ovat tärkeitä, sillä tilanteet voivat muuttua tosi nopeasti ja niihin täytyy pystyä mukautumaan.
Tukenalla voin tehdä työtä, joka on linjassa omien arvojeni kanssa ja joka mahdollistaa muiden auttamisen. Etsin omaa juttuani vuosien ajan, ja edelleen ihmettelen, miten minulla kesti näin pitkään ymmärtää se, että kutsumukseni on muiden auttaminen.
Teksti: Jaana Kallioniemi