Lain lupaus ja arjen todellisuus eivät kohtaa
Autistinen nuori odottaa asumisratkaisua, joka ei tule. Kehitysvammaisen aikuisen päivätoiminta on lopetettu lainvastaisella päätöksellä. Nämä eivät ole yksittäistapauksia, vaan kuvaavat rakenteellista ongelmaa, jonka Vammaisfoorumin selvitys ja omat asiakasmittauksemme vahvistavat: nykyinen palvelujärjestelmä ei turvaa tukea tarvitseville ihmisille oikeutta omannäköiseen arvokkaaseen elämään.
Tukena-säätiö, Autismisäätiö, Honkalampi-säätiö ja Savas-säätiö julkaisevat kolme hallitusohjelmatavoitetta tukea tarvitsevien ihmisten oikeuksien vahvistamiseksi. Ensimmäisenä tavoitteena on palvelut tukemaan hyvää arkea: palvelujärjestelmän on tuettava ihmisen kokonaisvaltaista hyvää arkea, ei vain arjen sujumisen kannalta välttämätöntä.
Tilannekuva
Hyvinvointialueilla on edelleen merkittäviä haasteita palveluketjujen sujuvuudessa, henkilöstön riittävyydessä ja alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Nämä haasteet heijastuvat suoraan ihmisten arjen tuen saatavuuteen. Tukea tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä kokevat, että päätöksenteko on etäällä ja hidasta, ja heidän tarpeensa eivät tule nähdyksi ja kuulluksi. Käytännössä tämä näkyy arjen yksityiskohtina: mielenterveyden tuki katkeaa juuri, kun sitä eniten tarvittaisiin, tai kotiin tuotava apu supistuu tasolle, joka ei enää mahdollista osallistumista yhteisöön.
Vammaisfoorumin selvitys osoittaa, että vammaispalvelut eivät vastaa ihmisoikeussopimusten velvoitteisiin tai lainsäädännön vaatimuksiin. Selvityksessä nousevat esiin palveluiden riittämättömyys, päätöksenteon hitaus ja läpinäkyvyyden puute. Säätiöiden omissa selvityksissä kuva on samansuuntainen. Esimerkiksi Tukena-säätiön yhdessä Pirkanmaan, Lapin ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden kanssa toteuttamassa Lähelle perhettä -selvityksessä (2024–2025) perheet kuvasivat, etteivät nykyiset palvelut vastaa todelliseen tarpeeseen: näkemyksiä ei kuunneltu riittävästi, palveluiden pirstaleisuus kuormitti arkea, ja apu saatiin vasta kriisitilanteessa, kun ennaltaehkäisevät ratkaisut eivät enää olleet mahdollisia.
Tällä hetkellä monen tukea tarvitsevan henkilön kohdalla toteutuu vain arjen sujumisen kannalta välttämättömin, ei kokonaisvaltainen hyvä elämä. Tukea tarvitsevalla henkilöillä on YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen takaama oikeus asumiseen, työhön, koulutukseen, osallisuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Miksi tämä on tärkeää?
Palvelujärjestelmän on vastattava ihmisen elämän kokonaisuuteen, ei pelkästään yksittäiseen diagnoosiin tai palvelutarpeeseen. Kun tukea tarvitsevan henkilön elämä typistetään yksittäiseen palvelupäätökseen, menetetään näkymä siihen, minkälaista tukea hän todella tarvitsisi elääkseen omannäköistä elämää.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa on myös taloudellisesti kestävämpi. Oikea-aikainen, ihmisen tarpeen kokonaisuudesta lähtevä tuki ehkäisee palvelutarpeen kasautumista ja vähentää korjaavien palveluiden tarvetta. Usein tuki tulee liian myöhään, vasta siinä vaiheessa, kun työllistyminen ei enää ole mahdollista tai kun mahdollisuudet yhdenvertaiseen koulutukseen ja osallisuuteen on jo menetetty. Pirstaleinen järjestelmä tuottaa sekä huonompia tuloksia ihmisille että korkeampia kustannuksia yhteiskunnalle.
Kolme toimenpidettä tavoitteen saavuttamiseksi
Yksilöllinen kohtaaminen
Seuraavalla hallituskaudella on vahvistettava yksilöllisiä ja monipuolisia asumisratkaisuja osana kestävää asuntopolitiikkaa. Tavoitteena on turvata turvallinen arki, vahvistaa osallisuutta ja ennaltaehkäistä yksinäisyyttä kustannusvaikuttavilla, yhteisöllisyyttä tukevilla asumismuodoilla. Näiden ratkaisujen edellytyksenä on myös sosiaalisen asuntotuotannon vaatimien investointien huomioiminen.
Palveluintegraatio ja ennakoiva arjen tuki
Sosiaali- ja terveyspalveluiden on muodostettava tukea tarvitsevalle henkilölle sujuva kokonaisuus. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä yksilön todelliset tarpeet huomioiden, mikä varmistaa oikea-aikaisen tuen ja ehkäisee palvelutarpeen kasautumista. Palvelujärjestelmän ennakoitavuutta ja jatkuvuutta turvataan pitkäjänteisellä rahoituksella, selkeällä sääntelyllä ja pysyvillä toimintamalleilla, jotka lisäävät luottamusta palveluihin ja varmistavat hoito- ja palvelusuhteiden katkeamattomuuden.
Kokonaisvaltainen näkemys hyvästä elämästä palveluiden suunnittelussa
Palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelujen suunnittelussa on huomioitava tukea tarvitsevan henkilön elämän kokonaisuus. Tuen tarve voi liittyä asumiseen, koulutukseen, työhön, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, päätöksentekoon tai sosiaalisiin suhteisiin. Jokaisella on oikeus kokonaisvaltaiseen hyvään elämään omista lähtökohdistaan.
Mitä seuraavaksi?
Palvelujärjestelmää on kehitettävä kokonaisvaltaisesti, ja luottamus palveluihin on palautettava. Tämä edellyttää yksilöllistä palvelutarpeen arviointia, selkeitä vastuita ja riittävää rahoitusta. Pirstaleinen järjestelmä ei palvele ketään.
Kutsumme poliittiset päättäjät sitoutumaan näihin tavoitteisiin osana tulevaa hallitusohjelmaa ja rakentamaan ratkaisut yhdessä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä kanssa.
Säätiöiden hallitusohjelmatavoitteet
- Palvelut tukemaan hyvää arkea (tämä kannanotto)
- Ihmisen ääni osaksi päätöksentekoa (julkaistaan ensi viikolla)
- Kumppanuudet kestävän tulevaisuuden perustana (julkaistaan kahden viikon päästä)
Lisätietoja
