Merkityksellistä työtä perheiden tukena 

Ravintola-alan päivätyönsä ohella Hilkka Anttila tekee keikkatöitä Tukenalla kahdessa roolissa: perhelomittajana Tukena-säätiössä sekä avustajana Tukena Oy:n Ikaalisten ryhmälomituksessa. Hilkan mielestä ryhmä- ja perhelomituksessa ihanaa on se, että omalla työllään voi helpottaa perheiden arkea ja mahdollistaa heille hengähdystauon – juuri se työstä tekeekin merkityksellistä. 

Aikoinaan päädyin Tukenalle hiukan sattumalta siskoni kautta. Hän työskenteli Seinäjoen ryhmälomituksessa vetäjänä ja eräänä päivänä hän pyysi minua apuun, kun useampi työntekijä oli yllättäen sairastunut.

Epäröin ensin, koska tilanne tuli yllättäen ja mietin, olisiko minusta siihen, mutta päätin kuitenkin lähteä kokeilemaan - ja sillä tiellä olen edelleen yli 13 vuotta myöhemmin.

Seinäjoen lisäksi olen vuosien varrella päässyt työskentelemään myös Alajärven, Ikaalisten, Kauhajoen ja Nivalan ryhmälomituksissa. Tällä hetkellä työskentelen Ikaalisissa, sillä toiminta muilla edellä mainituilla paikkakunnilla on sittemmin päättynyt.

Melko pian sen jälkeen, kun olin aloittanut ryhmälomituksessa, siirryin tekemään myös perhelomituksia. Ryhmälomituksen kautta olin tutustunut useisiin perheisiin, ja kun meillä synkkasi monien lasten kanssa hyvin, vanhemmat alkoivat kysellä, teenkö myös perhelomitusta. Tämän jälkeen lähdimme yhdessä esihenkilöiden kanssa selvittämään mahdollisuuksia siihen, ja pian aloitinkin jo työt myös perhelomittajana.

Ryhmä- ja perhelomitusta

Tukenan ryhmälomitus on kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille leiritoimintana toteutettavaa lyhytaikaista huolenpitoa, jota järjestetään viikonloppuisin ja loma-aikoina.

Ryhmälomituksessa työni koostuu monipuolisesti lasten kanssa toimimisesta. Päivävuorossa ohjelmassa voi olla esimerkiksi uimista, retkeilyä, askartelua tai leipomista. Jos ryhmiksessä on mukana nuorisoa, järjestämme usein myös nuorten iltoja.

Yövuoroissa taas valvotaan läpi yön ja varmistetaan, että lapsilla on kaikki hyvin, tehdään kirjauksia sekä valmistellaan seuraavaa aamua.

Tukenan perhelomitus puolestaan on lyhytaikaista huolenpitoa perheen omassa kodissa. Perhelomittajana olen ikään kuin varaäiti.

Kun vanhemmat lähtevät kotoa saadakseen hengähdystauon, jään heidän kotiinsa pyörittämään heidän normaalia arkeaan. Huolehdin heidän erityistä tukea tarvitsevasta lapsestaan ja tarvittaessa myös lemmikeistä. Esimerkiksi yhdessä perheessä vastuullani on ollut lapsen lisäksi myös kaksi kissaa ja koira.

Lisäksi huolehdin perheen kaikista päivittäisistä kotiaskareista, kuten ruoanlaitosta, siivouksesta ja ulkoilusta. Jos perheessä on kuljetuslupa, saamme käydä myös retkillä. Esimerkiksi vuosia sitten kävimme Powerparkissa erään pojan kanssa, joka ei ollut aiemmin päässyt käymään siellä.

Suurin ero ryhmä- ja perhelomituksen välillä on se, että ryhmälomituksessa töissä on useampi henkilö, ja tarvittaessa tukea saa työkavereilta.

Perhelomittajan työssä on enemmän vastuuta, sillä työtä tehdään pääsääntöisesti yksin. Perhelomittajan työssä tarvitaankin kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Ryhmälomituksessa taas tiimityötaidot ovat tärkeitä.

Mahdollisuus auttaa perheitä

Minulla on vahva hoivavietti – halu auttaa toisia kulkee mukanani kaikkialla, niin töissä kuin vapaa-ajallakin. Siksi mielestäni ryhmä- ja perhelomituksessa ihanaa on se, että voin omalla työlläni helpottaa perheiden arkea ja mahdollistaa heille hengähdystauon. Työstäni merkityksellistä tekee juuri mahdollisuus auttaa perheitä ja nähdä, miten paljon apu merkitsee heille.

Erityisen koskettavaa on ollut huomata, miten perhelomitus voi mahdollistaa asioita, joista perheet ovat haaveilleet pitkään – esimerkiksi yksi perhe oli pitkään haaveillut ulkomaanmatkasta, joka ei olisi ollut mahdollinen ilman tätä tukea. Monelle perheelle merkityksellistä on kuitenkin myös ihan tavallinen lepo: mahdollisuus nukkua rauhassa tai viettää kahdenkeskistä aikaa puolison kanssa. On aina yhtä ihanaa saada viikonlopun jälkeen vanhemmilta viestejä, joista välittyy kiitollisuus ja se, miten paljon pienikin hengähdyshetki on heille merkinnyt.

Vuosien varrella ryhmä- ja perhelomituksesta on jäänyt mieleen lukuisia erityisiä hetkiä. Mieleeni on jäänyt esimerkiksi tilanne, joka liittyi erääseen poikaan, jonka perheessä olin vuosia käynyt perhelomittajana. Eräänä päivänä tämä poika muutti asumisyksikköön, mutta pojan äiti kysyi, voisimmeko pitää yhteyttä jatkossakin.

Oli valtavan merkityksellistä huomata, miten suuri luottamus oli syntynyt perheen ja minun välilleni. Vielä nykyäänkin saan perheeltä aika ajoin viestejä, joissa kerrotaan, mitä pojalle kuuluu.