Parasta siellä oli ne ihmiset – ja se kinkku!
Pysähdyimme kahvikupin äärelle Kirsin ja Maijun kanssa muistelemaan yhteistä maaliskuista reissuamme Madridiin. Syntyi kokemusasiantuntijoiden blogi matkasta, jonka teemana oli tutustua osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. ”Se oli paras reissu ikinä!”
Pääsimme tutustumaan eri organisaatioiden toimintaan ja kuulimme, kuinka heillä vahvistetaan osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Vierailimme Plena Inclusiónissa, Spanish Centre for Cognitive Accessibilytissa, Fundación Inclusion y Apoyo Aprocorissa sekä kuulimme HogarSI-projektista.
Se oli parasta ikinä!
"Meitä oli siellä kymmenen. Mikkelistä oli Johanna, Maiju ja minä. Tultiin hyvin toimeen ja tutustuttiin", Kirsi juttelee. "Katrista tulikin minun Mese-kaveri, ja monelle annoin siellä mun Tube-tilin nimimerkin", Maiju täydentää.
"Oltiinkos me viikko siellä?" Kirsi muistelee. "No melkein viikko, viisi päivää", Maiju korjaa.
Se oli parasta ikinä, kun oltiin junassa ilman ohjaajaa. Matkustettiin junalla Mikkelistä Tikkurilaan, ja Johanna oli sitten vastassa. Lentokoneessa Maijua vähän jännitti. "Otin Kirsin polvesta kiinni, kun pelotti ne turbulenssit, ajattelin että nyt kone tippuu." Kirsi sen sijaan ei turbulensseista välittänyt. "Minua ei pelota mikään! Miä vaan nukuin siellä. Miä nukuin siinä pikajunassa, siinä metrossa. Johanna sanoi, että hetki on aikaa nukkua. Ni sitten alko nukkuminen. Sitten nukuin myös lentokoneessa ja taksissa. Ei menny ku hetki, ni miä jo nukahdin", Kirsi muistelee ja nauraa makeasti päälle.
Tutustuttiin koteihin ja tanssittiin yhdessä
Reissu kävi aika ajoin myös raskaaksi, kun vierailukohteita oli niin paljon. Käytiin monissa paikoissa ja joskus oli raskasta, kun piti vaan kuunnella.
Pääsimme myös vierailemaan kehitysvammaisten ihmisten kodissa. Käytiin heidän kotona, olisko siellä asunut viisi henkeä. Yhdellä oli ollut synttärit. Siellä otettiin ryhmäkuva. Kaks nukkui samassa huoneessa, meillä ei ole niin. Eikä kaikilla ollut omia vessoja ja suihkuja. Meillä on aina.
Vieraanvaraisuus sielläkin oli mahtavaa, oli tarjolla herkkuja ja porukalla tanssittiin. Oli mieletön vierailu ja tanssiminen ei tarvitse yhteistä kieltä. Kuunneltiin musiikkia, me toivottiin Bada bada bastua. Tanssittiin ja tuntui, että tykkäsivät. Tuliaisiksi vietiin niille Suomesta suklaata.
"Mukavaa oli, kun monessa paikassa asiakkaat kertoivat asioista ja esittelivät paikkoja. Heitä oli tuettu hyvin", Kirsi ajattelee. Mukavaa Kirsin ja Maijun mielestä oli myös se, että dioja ja asioita oli ennakkoon käännetty suomeksi. "Ja saatiin kasseja, kyniä ja kahvimukit, käytin sitä jo salilla."
Jotkin asiat olivat toisin
"Erikoista oli suudelmat poskelle. En hirveesti tykännyt. Loppureissusta aloin laittaa kädet eteen, ettei tullu suukkoja. En ole tottunut siihen", Maiju kertoo. "Miä tykkäsin! Minua ei haittaa mikään", tuumaa Kirsi.
"Toimintakeskuksissa meillä ei ole sisällä asiakkailla kenkiä, siellä oltiin sisällä ulkokengissä. Toiminta näytti aika samalta. Kaikkea oli tehty pullonkorkeista. Autojakin siellä pestiin, niin kuin meilläkin. Minusta tuntui, että henkilökuntaa oli vähän vähemmän.” Kirsi muistelee. ”Siellä yhdessä paikassa oli tosi kiva avustaja ja poika, meistä otettiin kuvakin siellä. Siellä oli tosi kiva olla!”
Aamupalalla ei ollu juustoa. Eikä mitään täyttävää ruokaa. Vaaleeta leipää oli aina vaan. Sitä oli jokapaikassa. Pommiin nukkumista myös muisteltiin nauraen: Kerran Johanna tuli herättämään, että täälläkö ne vielä vaan nukkuu!
Siellä oli hyvää ruokaa
Kirsi kertoo, että reissussa syötiin paljon. Maiju kuulemma tuumasi, että kun kotiin päästään, niin alkaa dieetti. Maijun mielestä ruoka oli hyvää, paitsi se kylmä tomaattikeitto. ”Olin kuitenkin päättänyt, että maistan kaikkea! Ne niiden kinkut oli erityisen hyviä.” "Minä tykkäsin myös oliiveista", Kirsi täydentää. Niin ja siltä yhdeltä ravintolatyöntekijältä tippui haarukat ja veitset!
Kirsi ja Maiju muistelevat kaikkia ravintoloita, joissa syötiin. Tosin aina ei ruokapaikkoja meinannut löytyä ja kerran menimme jopa Burger Kingiin, kun mikään muu paikka ei ollut auki. Se taisi olla se päivä kun lennettiin sinne, naiset muistelevat. Ei se mitään haitannut.
Minusta tulee vielä maailmanmatkaaja, tykkäsin niin paljon!
Yhteen ääneen muistellaan, miten kivaa reissussa oli. ”Se oli niin mukava reissu, ja vähän aurinkokin paistoi. Opin että crasias! Seuraavaksi haluaisin johonkin ihanaan lämpimään paikkaan. Aion alkaa matkustelemaan!”
Erasmus+ ohjelman liikkuvuusavustus
- Erasmus+ ohjelman liikkuvuusavustus mahdollistaa tutustumisen kansainväliseen toimintaan.
- Kokemustoimijuus on Tukenassa merkittävässä roolissa ja tässä haluamme myös kehittyä. Voimme hyödyntää Erasmus+ -liikkuvuusavustusta myös tähän tarkoitukseen. Pääsemme katsomaan, miten kokemustoimijuutta ja vaikuttamistoimintaa vahvistetaan muualla Euroopassa.
- Plena Inclusion on organisaatio, johon olemme tutustuneet muussa kansainvälisessä toiminnassa ja halusimme nyt käydä tutustumassa, miten eri tavoin he edistävät aktiivista osallisuutta.
Lue myös Katri Hännisen ja Heidi Hautalan blogi Madridin matkalta:
Kansainvälinen yhteistyö antaa uusia ajatuksia ja ideoita – opintomatka Madridiin
Blogin kirjoittajat Maiju Marttinen ja Kirsi Komppa osallistuivat kokemusasiantuntijoina Madridin matkalle.