Siirry sisältöön
Perhelomittaja ja lapsi

Perheiden hyvinvoinnin Tukena – kohti parempia palveluita ja tukimuotoja

Toteutimme Perheiden hyvinvoinnin Tukena -selvityksen vuonna 2024 osana erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tilanteen selvitystä. Tavoitteena oli ymmärtää, miksi osa perheistä ei koe saavansa tarvitsemiaan palveluita. Selvityksen tulokset ja niihin pohjautuvat keskustelut ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun kehitetään perheiden hyvinvointia tukevia palveluita sekä muita tuen muotoja.

Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret edustavat moninaista ryhmää, ja heidän tarpeensa vaihtelevat suuresti. Selvityksen keskiössä olivat perheet, jotka kokivat jääneensä vaille riittävää tukea. Valtakunnalliseen kyselyyn osallistui 151 perhettä, joista yli 94 prosentilla oli yksi tai useampi erityistä tukea tarvitseva lapsi. Eniten edustettuina vastaajissa olivat vanhemmat, joiden lapset kuuluivat ikäryhmiín 9–12 ja 16–17 -vuotiaat.

Perheiden kokemuksia palveluista

Kysely paljasti, että tiedon saatavuus palveluista oli monille perheille ongelmallista. Lähes 37 prosenttia vastaajista koki, ettei palveluista tai muista tuen muodoista saatava tieto ollut riittävää. Suurin osa vastaajista ilmoitti käyttävänsä palveluita, mutta niiden jatkuvuus ja laatu herättivät kysymyksiä. Monipuolisista palveluista, kuten puhe- ja toimintaterapiasta sekä perhetyöstä, huolimatta perheiden tyytyväisyys palveluiden vaikutukseen oli vaihtelevaa.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen hyvinvoinnin tukeminen sai parhaan arvion keskiarvolla 3,8/5. Sisarusten hyvinvointi arvioitiin heikoimmaksi osa-alueeksi, keskiarvolla 2,8/5. Tämä kuvastaa tuen epätasaista kohdentumista ja tarvetta koko perheen tarpeiden parempaan huomioimiseen.

Tyytymättömyyden taustalla olevat syyt

Tyytymättömyys palveluihin kiteytyi kolmeen keskeiseen tekijään. Ensinnäkin palveluiden siiloutuminen ja resurssipula rajoittivat niiden saavutettavuutta. Toiseksi tiedon puute pakotti perheitä etsimään apua omin voimin, mikä lisäsi kuormitusta. Kolmanneksi erityislapsille suunnattujen harrastusmahdollisuuksien ja tukipalvelujen rajallisuus korostui etenkin pienillä paikkakunnilla.

Kyselyn tuloksista nousi esiin myös Net Promoter Score (NPS), joka mittaa tyytyväisyyttä palveluihin. Kyselyn NPS-luku oli -68, mikä kuvastaa erittäin alhaista tyytyväisyyttä. Yli 79 prosenttia vastaajista arvioi palvelut tasolle 0–6, mikä asettaa ne selvästi parannettavien asioiden listalle.

Perheiden tarpeet ja kehitysehdotukset

Perheet toivat esille konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka keskittyvät arjen helpottamiseen ja palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Monet perheet kaipasivat henkilöä, joka voisi tarjota helpommin tavoitettavaa tukea palveluiden ja muiden tuen muotojen hakemiseen ilman pitkää odotusaikaa. Kotiin vietävä apu sekä lastenhoito nousivat keskeisiksi tarpeiksi, sillä ne mahdollistaisivat esimerkiksi sisarusten harrastuksiin osallistumisen ja vanhempien omat menot. Yhteisöllisten tukimuotojen, kuten vertaistuen, merkitys korostui erityisesti tilanteissa, joissa perheiden sosiaaliset verkostot olivat rajalliset. Sisarusten huomioiminen ja vanhempien yhteisen ajan mahdollistaminen nousivat esiin monissa vastauksissa.

Vuonna 2024 toteutettujen Perheiden Hyvinvoinnin Tukena -työpajojen tavoitteena oli syventää kyselystä saatuja tuloksia. Työpajoihin osallistui vanhempia, joiden lapsilla oli erityisen tuen tarpeita. Keskusteluissa vanhemmat jakoivat kokemuksiaan ja esittivät kehitysideoita palveluiden parantamiseksi sekä kokivat saavansa tärkeää tukea siitä, että heitä kuultiin ja ymmärrettiin. Työpajoissa nousi esiin erityisesti paikallisten tukiverkostojen tarve; useampi vanhempi toivoi alueellisia ratkaisuja, jotka huomioisivat niin perheiden kuin sisarusten tarpeet. Keskustelujen perusteella perheet kaipasivat myös joustavia palveluita, jotka tukisivat heitä arjen erilaisissa tilanteissa.

Johtopäätökset ja tulevaisuuden suuntaviivat

Selvitys osoitti, että erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden palveluissa on merkittäviä kehitystarpeita. Palveluista tiedottamista tulisi parantaa, jotta perheet löytäisivät heille kuuluvat tukimuodot helpommin. Joustavuutta tulisi lisätä erityisesti kotiin vietäviin palveluihin sekä iltaisin ja viikonloppuisin tarjottaviin tukimuotoihin. Neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien lasten ja heidän sisarustensa tarpeet edellyttävät huolellista ja kohdennettua huomiointia.

Harrastusmahdollisuuksien ja vertaistuen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja luoda perheille kokonaisvaltaista tukea. On tärkeää huomioida perheiden kokonaistilanne, jotta myös vanhemmat saavat tarvitsemansa tuen, pystyvät ylläpitämään työkykyään ja voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan heille sopivalla tavalla.

Perheiden hyvinvoinnin Tukena -selvitys tarjoaa ajankohtaista tietoa, jota voidaan hyödyntää uusien palveluiden ja tuen muotojen eteenpäin viemisessä. On selvää, että perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä ja innovatiivisia ratkaisuja. Yhteisöllisyys, joustavuus ja perheiden moninaisten tarpeiden huomioiminen ovat tulevaisuuden avaintekijöitä.

Lisätietoja antaa

Jarno Lehtonen

kehittämispäällikkö
Perheiden hyvinvoinnin tuki ja lasten asuminen