Siirry sisältöön
Henkilökohtaisen avustajan kanssa kaupassa

Sote-keskustelussa tulisi näkyä vammaisten ihmisten oikeudet

Tukena näkee välttämättömänä, että valmisteilla olevassa Sote 2040 -visiossa vammaispalvelut nostetaan arvolähtöisesti keskiöön. Vammaispalvelujen järjestämistä ohjaavat yhä useammin taloudelliset reunaehdot, jotka ohittavat ihmisten arjen todelliset tarpeet. Mielipidekirjoituksessa esitämme kuusi konkreettista muutosta, joita oikeudenmukainen ja vaikuttava vammaispalvelujärjestelmä edellyttää. 

Eduskunta päätti joulukuussa 2025 lisätä vammaispalvelulakiin elämänvaihesäännöksen, joka uhkaa johtaa mielivaltaisiin tulkintoihin hyvinvointialueilla. Samaan aikaan hyvinvointialueet rajaavat henkilökohtaisen avun tunteja, supistavat kuljetuspalveluja ja keskittävät asumispalveluja suuriin yksiköihin. Vaikutukset kohdistuvat suoraan ihmisten arkeen ja ihmisarvoon. 

Kun palvelut puuttuvat tai ovat riittämättömiä, vastuu kasautuu perheille – erityisesti äideille. Hoivavastuun sukupuolittuneisuus on yhteiskunnallinen tasa-arvo-ongelma. Tilanne on erityisen vaikea vieraskielisille perheille, jotka eivät tunne oikeuksiaan eivätkä osaa navigoida palvelujärjestelmässä. 

Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteilla oleva Sote 2040 -visio on keskeinen mahdollisuus korjata suuntaa. 

Keskeiset viestimme 

  1. Oikeudenmukaisuus ja vaikuttavuus
    Vammaispalvelujen vaikuttavuutta on mitattava elämänlaadun, osallisuuden ja perheiden jaksamisen perusteella – ei yksikkökustannusten. Pitkän aikavälin vaikutukset on asetettava lyhyen aikavälin säästöjen edelle. 
  2. Aito osallisuus päätöksenteossa
    Vammaisten henkilöiden ja heidän perhedensä on oltava mukana palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä – ei vain kuultavina, vaan aidosti päättämässä. Kokemustieto on nostettava viranomaisten asiantuntemuksen rinnalle. 
  3. Monituottajamallien turvaaminen
    Yksilöllisten tarpeiden mukainen palvelu edellyttää valinnanvapautta ja monimuotoisia palveluntuottajia. Palveluiden keskittäminen suuriin yksiköihin on lopetettava.
  4. Saavutettavuus ja monimuotoisuus
    Palvelujen on oltava saavutettavia kaikille, myös vieraskielisille perheille. Investoinnit monikielisiin palveluihin, tulkkauspalveluihin ja kulttuuriseen osaamiseen ovat välttämättömiä. 
  5. Pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus
    Palvelusuunnitelmien sitovuutta on vahvistettava, ettei perheitä heilutella vaalikausittain. Rahoitusmalli ei saa muuttua hallituskausien mukaan. 
  6. Vammaisten ja perheiden äänen vahvistaminen
    Suomi on sitoutunut YK:n vammaissopimukseen. Suomalaisten perheiden kokemukset nousevat esiin myös kansainvälisillä foorumeilla, mikä luo painetta kotimaiselle päätöksenteolle. 

Miksi tämä on tärkeää? 

Sote 2040 -visio määrittää pitkälle tulevaisuuteen, miten Suomi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos vammaispalvelut jäävät visiossa sivurooliin, riski eriarvoisuuden syvenemisestä kasvaa. Vammaispalvelut ovat mittari sille, miten hyvin suomalainen hyvinvointivaltio toteuttaa yhdenvertaisuutta. 

Tukena nostaa esiin perheiden kokemukset ja vaatii, että palveluiden saajat nostetaan sote-keskustelun keskiöön. Tavoitteemme on yhteiskunta, jossa tuen tarve ei määritä ihmisen arvoa ja palvelut mahdollistavat merkityksellisen elämän kaikille. 

Lisätietoja antavat

Kirsi Konola

toimitusjohtaja
Tukena-säätiö,
hallituksen puheenjohtaja
Tukena Oy

Jarno Lehtonen

kehittämispäällikkö
Oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa

Valokuva: Anna-Liisa Nikus

Tukena logo
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Ole hyvä ja valitse evästeet, jotka haluat sallia.