Tuettu asuminen – hyvää elämää omilla ehdoilla
Tuettu asuminen tarkoittaa asumismuotoa, jossa henkilö saa tarvitsemansa ohjauksen, avun ja tuen arjessa pärjäämiseen, mutta asuu itsenäisesti omassa kodissaan tai pienessä yhteisössä.
Tuetun asumisen palveluihin kuuluu tyypillisesti arjen ohjausta ja tukea (mm. siivous, ruokailujen suunnittelu ja ruoan laitto, pyykinpesu), terveyden ja hyvinvoinnin tukemista (lääkkeet, yhteydenpito terveydenhoitoon, hyvinvointia tukevat valinnat arjessa), taloudenhallinnan ohjausta (rahankäyttö, tukiasiat ja laskujen hoitaminen), sosiaalisten taitojen ja osallisuuden tukeminen (ystävyyssuhteet, harrastukset jne.), avustaminen viranomaisten kanssa asioinnissa ja asumiseen liittyvää tukea.
Kenelle tuettu asuminen sopii?
Tuettu asuminen sopii erityisesti henkilöille, jotka haluavat asua itsenäisesti mutta tarvitsevat tukea arjessa pärjäämiseen. Se on suunniteltu ihmisille, joilla on toimintakyvyn haasteita mutta ei jatkuvan ympärivuorokautisen avun tarvetta. Monet kehitysvammaiset henkilöt hyötyvät tuetun asumisen palveluista.
Tuettu asuminen tukee itsenäistä elämää, sillä se auttaa rakentamaan itsevarmuutta, taitoja ja toimijuutta.
Tuettuun asumiseen pääsee, jos henkilöllä on hyvinvointialueelta saatu päätös.
Miten tuen tarve määritellään tuettuun asumiseen?
Tuen tarve ja määrä määritellään yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Jokaiselle asiakkaalle tehdään henkilökohtainen palvelusuunnitelma, jossa huomioidaan hänen omat tarpeensa ja toiveensa.
Milloin tuettuun palveluasumiseen pääsee?
Tuettuun palveluasumiseen voi päästä silloin, kun henkilö ei pärjää täysin itsenäisesti kotona, mutta ei tarvitse ympärivuorokautista hoivaa. Tarve voi liittyä esimerkiksi arjen hallintaan, sosiaalisen tuen puutteeseen tai turvallisuuden varmistamiseen.
Palvelutarve arvioidaan aina yksilöllisesti yhdessä henkilön ja sosiaalipalvelujen kanssa.
Miten tuettuun asumiseen pääsee?
Polku tuettuun asumiseen etenee yleensä seuraavasti:
- Otetaan yhteys oman hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin, esimerkiksi vammaispalveluihin tai aikuissosiaalityöhön.
- Palvelutarpeen arviointi: selvitetään, millaista tukea henkilö tarvitsee arjessa.
- Palvelusuunnitelman laatiminen: suunnitellaan, mikä asumismuoto on sopivin.
- Hakemus asumispalveluihin: hyvinvointialue tekee päätöksen palvelun järjestämisestä.
- Sopivan asumispaikan etsiminen: hyvinvointialue etsii sopivan palveluntuottajan, esimerkiksi Tukenan.
- Muutto ja arjen aloitus: muutto omaan kotiin toteutetaan yhdessä suunnitellen ja turvallisesti tukien.
Mitä eroa on tuetulla ja tehostetulla palveluasumisella?
Tuetussa asumisessa asukas tarvitsee apua ja ohjausta joissain arjen asioissa, mutta ei ympäri vuorokauden. Hän asuu omassa kodissaan, ja henkilökunta on paikalla sovitusti. Tuki voi liittyä esimerkiksi lääkkeisiin, asiointiin tai ruoanlaittoon.
Tehostetussa palveluasumisessa tukea tarvitaan enemmän ja jatkuvasti – esimerkiksi silloin, kun turvallisuus tai hoiva edellyttävät henkilökunnan läsnäoloa ympäri vuorokauden. Ihmisellä on oma koti esimerkiksi asumispalveluyksikössä, jossa henkilökunta on aina paikalla.
Millainen on hyvä tuetun asumisen yksikkö?
Hyvä tuetun asumisen yksikkö on viihtyisä, turvallinen ja yksilöllisiä tarpeita huomioiva. Asukkaalla on oma koti ja mahdollisuus elää omannäköistä elämää omien voimavarojen mukaan. Tuki on arjessa läsnä sopivasti: ei liikaa, mutta aina tarvittaessa.
Tuetun asumisen yksikössä henkilökunta on paikalla sovitusti, asukasta tuetaan yksilöllisesti arjen toiminnoissa, kuten ruuanlaitossa, siivouksessa tai asioinnissa ja asukas voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja tehdä valintoja. Asukkaalla on oikeus yksityisyyteen, mutta myös mahdollisuus yhteisöllisyyteen.
Lähteet
Asumispalvelut vammaisille henkilöille - Sosiaalinen turva - Suomi.fi
Vammaispalvelujen käsikirja - THL