Siirry sisältöön
Tukena
Pieni lapsi ja aikuinen käsi kädessä

Turvallinen lapsuus rakentuu kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi tulemisesta

Lapsi ei muista kaikkea, mitä varhaisina vuosina tapahtui, mutta hänen tunnemuistiinsa jää paljon jälkiä lapsuudesta. Turvallinen arki, kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihin vahvistavat lapsen hyvinvointia ja rakentavat perustaa tulevaisuudelle. Jokaisella lapsella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään.

Lapsen turvallinen kasvuympäristö rakentuu aikuisten vastuusta kuulla, nähdä ja kohdata lapsi. Tämän blogin ensimmäinen teksti kertoo siitä perheen tasolla konkreettisen esimerkin kautta. Toinen teksti laajentaa näkökulman lapsen oikeuksiin ja osallisuuteen.

Mitä haluat lapsesi tunnemuistiin jäävän?

Arki kahden pienen lapsen vanhempina oli kuormittavampaa kuin mitä Ville ja Emma olivat ajatelleet. Esikoinen oli ollut aurinkoinen ja helppo vauva, joka söi, nukkui ja hymyili hereillä ollessaan. Toisen lapsen syntymä esikoisen ollessa kaksivuotias myllersi arjen aivan toiseksi. Kuopus itki paljon ja nukkui vähän, eikä mikään vanhemman lapsen kanssa toiminut rauhoittamiskeino auttanut vauvaa.

Kodin ilmapiiri muuttui riitaisaksi ja vanhempien välit kiristyivät jatkuvaksi ahdistavaksi ilmapiiriksi. Ilkeät sanat ja toisen syyttely muuttuivat uudeksi normaaliksi, eikä riitoja sovittu. Aiemmin iloinen ja reipas kaksivuotias muuttui totiseksi ja vanhempien riidellessä pyrki pelleilemällä saamaan vanhempien huomion itseensä. Vanhempien mukaan vauva ei ollut hereillä riitojen aikana tai nukahti heidän riidellessään.

Vauva ja pieni lapsi, joilla ei ole vielä sanoja, aistivat ilmapiirin, ympärillään tapahtuvat asiat ja sanojen sävyt. Ylivireisenä on vaikea rauhoittaa itkevää ja tarvitsevaa lasta lempeästi, kun omien tunteiden säätely on hukassa. Tällöin hoivaavan vanhemman tunteet siirtyvät lapseen, joka kaipaa turvallisuutta ja hellää hoivaa.

Ville ja Emma huolestuivat omasta käytöksestään ja hakivat apua. He halusivat ottaa vastuun omasta toiminnastaan ja saada ylisukupolvisen käyttäytymismallin katkaistua heidän perheensä kohdalla. Erityisesti heitä motivoi sen tiedostaminen, että vaikka vauva-ajasta ei muista konkreettisia tapahtuneita asioita myöhemmin, toistuvat turvattomuuden kokemukset jäävät tunnemuistiin. Turvallinen lapsuus periytyy.

Omien tunteiden tunnistaminen ja säätely auttavat ehkäisemään väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Toistuva altistaminen riitaisalle ilmapiirille on lapsen kaltoinkohtelua, vaikka väkivalta ei kohdistuisi suoraan lapseen.

On rohkeutta hakea apua – huolien ja keinottoman olon kanssa ei tarvitse jäädä yksin!

Villen ja Emman tarina muistuttaa siitä, että lapsen hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea arjen kohtaamisissa. Turvallisuuden tunne syntyy siitä, että lapsi kokee olevansa tärkeä, rakastettu ja kuultu.

Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi

Mahdollisuus osallistua omaa elämää ja arkea koskeviin asioihin vahvistaa lapsen identiteettiä ja hyvinvointia. Arvostava arki luo perustaa lapsen tulevaisuudelle.

Kun lapsi tulee kuulluksi ja saa vaikuttaa asioihinsa, hän oppii toimimaan omana itsenään. Osallisuus ei kuitenkaan tarkoita vain päätöksentekoon osallistumista.  Lapset ja nuoret tarvitsevat ikätasoista ja ymmärrettävää tietoa oikeuksistaan ja siitä, miten he voivat osallistua ja vaikuttaa.

Tietoisuus omista oikeuksista auttaa lasta tunnistamaan, mitä hänellä on oikeus odottaa ympärillään olevilta aikuisilta. Samalla se vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta, luottamusta ja kokemusta siitä, että omilla mielipiteillä on oikeasti merkitystä.

Perheiden tukena yhteisöissä -toiminnassamme olemme vierailleet vuoden aikana kouluissa ja päiväkodeissa sekä kehittäneet yhdessä lasten ja nuorten kanssa lasten osallisuuden avaimia. Tavoitteena on luoda konkreettisia työvälineitä, joiden avulla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta sekä lisätä tietoisuutta lapsen oikeuksista arjessa.

Yhdessä lasten ja nuorten kanssa kehitetyt osallisuuden avaimet tukevat heidän itsemääräämisoikeuttaan, osallisuuttaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan arkeensa. Työskentelyn tuloksena syntyvät materiaalit valmistuvat alkuvuodesta 2027. Lasten ja nuorten osallistuminen kehittämistyöhön vahvistaa samalla heidän oikeuttaan tulla kuulluiksi jo kehittämistyön aikana.

Lapsen ei tarvitse itse osata vaatia tai löytää keinoja vaikuttamiseen. Aikuisten tehtävänä on varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi, saada ymmärrettävää tietoa ja kokea olevansa tärkeä omana itsenään.

Lapsen turvallinen kasvu ei synny yksittäisistä teoista vaan siitä, miten hänet kohdataan arjessa. Kun lapsi saa kokea olevansa tärkeä, kuultu ja arvostettu, hänelle rakentuu luottamus itseensä, muihin ihmisiin ja tulevaisuuteen. Siksi aikuisten tärkeimpiä tehtäviä on luoda arki, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Hyvää Lapsen oikeuksien viikkoa!

  • Lapsen oikeuksien viikko muistuttaa tänä vuonna, että jokainen lapsi on arvokas juuri sellaisena kuin on. Teemana on "Jokainen lapsi on arvokas".
  • Lasten ja nuorten arvon ja oikeuksien tulee välittyä yhtä lailla arjen kohtaamisissa kuin julkisessa keskustelussa ja yhteiskunnan päätöksissä.

Lue Lapsenoikeuksien viikon kannanotto:

Jokainen lapsi on arvokas

Kirjoittajista Teija Hollo työskentelee väkivaltatyöntekijänä Tampereen ensi-ja turvakoti ry:n Perhekulma Puhurissa, jossa kohdataan lapsia, nuoria ja heidän perheitään, kun perheissä on riitaisuutta, väkivaltaa tai sen uhkaa. Katjaana Järvinen työskentelee asiantuntijana Tukena-säätiön Perheen tukena yhteisöissä -toiminnassa.

Tukena logo
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voimme tarjota sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Ole hyvä ja valitse evästeet, jotka haluat sallia.