Työelämä monimuotoistuu – haasteena maahanmuuttajataustaisten vammaisten ihmisten työllistyminen
Työelämä moninaistuu koko ajan Suomessa, ja siihen on myös pyrittävä, jos haluamme tarpeeksi tekijöitä työelämään. Työelämä on usein esteellinen. Jos ihmisellä on jokin vamma, saattaa työelämään pääseminen olla hyvin haastavaa. Entä kun vammainen työnhakija on lisäksi maahanmuuttajataustainen? Tällöin työelämän esteellisyyttä lisäävät vammaan ja maahanmuuttajataustaan liittyvien ennakkoluulojen lisäksi kielimuuri ja kulttuuriset erot.
Tukena järjesti Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman kanssa Monimuotoinen työelämä -webinaarin, jossa käsiteltiin maahanmuuttajataustaisten vammaisten ihmisten työllistymistä hyvin monipuolisesti. Webinaari oli niin suosittu, että jatkolle olisi jo kysyntää. Lyhyessä ajassa kuulimme monenlaisia näkökulmia aiheeseen.
Työllistyminen haasteellista
Maahanmuuttajataustaisen vammaisen ihmisen työllistymisessä on omat haasteensa. Vammaisuuteen liittyvien esteiden ja ennakkoluulojen lisäksi ihminen kohtaa myös maahanmuuttajataustaan liittyvät ennakkoluulot ja kulttuuristen erojen aiheuttamat haasteet, jotka voivat vaikeuttaa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista työelämässä.
Webinaarissa nostettiin esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten naisten työllistymisen haasteet. Näitä ovat muun muassa kielitaito, talous ja lasten hoito. Joissain kulttuureissa vielä nykypäivänäkin naiset hoitavat lapset. Jos kulttuuriin odotetaan naisen pysyvän kotona lapsia hoitamassa, lasten hoito rajoittaa naisten työllistymismahdollisuuksia.
Haasteena riittävä kielitaito
Työelämä on suuressa murroksessa monenlaisten yhteiskunnallisten asioiden vuoksi. Yksi suurista haasteista nykyajassa on väestöpyramidin kääntyminen ylösalaisin: iäkkäitä, eläkkeellä olevia ihmisiä on enemmän kuin syntyviä lapsia. Tämä tilanne luonnollisesti heikentää huoltosuhdetta.
Suomessa maahan muuttaneiden määrä on kasvanut viime vuosina, mikä voisi olla yksi ratkaisu huoltosuhteen tasapainottamiseen, mutta kielitaito on näiden tilanteiden haaste. Suomessa vaaditaan monesti kielitaitoa myös töissä, joissa se ei olisi välttämätöntä. Sotealan työvoimapulaan pureutuvassa Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeessa pohditaan muun muassa työyhteisöjen inklusiivista kieltä: miten työyhteisöt voisivat löytää tapoja kommunikoida keskenään ilman yhteistä kieltä?
Välineitä työllistymisen tueksi
Vammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseen on paljon välineitä. Sekä työntekijöille että työnantajille on tarjolla työhönvalmennusta, jossa työhönvalmentaja tukee työllistyvän ihmisen työnhakuprosessia ja sopivan työn löytyessä työhön sopeutumista. Yritykset voivat saada myös palkkatukea.
Moninaisen työelämän tiimoilta on ollut useita hankkeita, joissa on löydetty hyviä ratkaisuja. Hankkeiden tavoitteena on aina toiminnan ja uusien hyvien toimintatapojen juurrutus. Hankkeiden hyödyt voivat kuitenkin mennä hukkaan, jos ei ole resursseja jalkauttaa ratkaisuja pysyviksi toimintatavoiksi. Aina ei näin onneksi käy. Hyvänä esimerkkinä toimii Pirkanmaan Palkkaamo, joka oli ensin ESR-rahoitteinen hanke ja nykyään Pirkanmaan hyvinvointialueen yleisavustuksella pyörivä pysyvä toiminto.
Toimeentulo ja työn merkitys
Työttömyysturvan suojaosan poisto puhututti kovasti webinaarissa. Erityisesti väliinputoamistilanteissa suojaosan poisto vaikeuttaa ihmisten taloustilanteita entisestään. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, jos ihminen ei pysty kokoaikatyöhön, mutta ei saa osatyökyvyttömyyseläkettä ja suojaosan poiston vuoksi osa-aikatyö ei ole kannattavaa.
”Haasteena on se, että ihminen joutuu todistelemaan tuen tarvettaan, eikä häntä siltikään välttämättä uskota. Totuus on kuitenkin se, että monet joutuvat jäämään työelämän ulkopuolelle riittävän tuen ja ymmärryksen puutteen takia. Lisäksi tilannetta varjostaa vahva stigma. Samoista syistä johtuen he jäävät usein myös taloudellisten tukien ulkopuolelle.” kirjoittaa yksi osallistuja.
Aiheesta keskusteltaessa puhutaan monesti taloudellisesta toimeentulosta ja yhtäläisistä oikeuksista, jotka ovat todella tärkeitä näkökulmia, mutta ei voi unohtaa sitä, että työ on myös hyvin merkityksellinen ja tärkeä osa ihmisten elämää. Työ tuo sisältöä ja rytmitystä arkeen. Kokoaikaisessa työsuhteessa olevan voi olla hankala ymmärtää, kuinka merkityksellinen osa osa-aikainenkin työ voi olla ihmisen elämässä.
Asiantuntijatyöstä täsmätyötä
Monesti vammaisten ihmisten kohdalla puhutaan täsmätyöstä eli siitä, että työntekijä tekee tiettyjen työtehtävien osia tai avustavia työtehtäviä. Monesti vammaisille ihmisille tarjotut työmahdollisuudet ovat käytännön töitä. Entä jos ihmisen vahvuudet ovat ajattelussa, suunnittelussa, ideoinnissa tai muussa ei-käytännöllisessä työssä? Voisiko myös toimisto- ja asiantuntijatehtävistä löytää täsmätehtäviä tai muuten sovellettuja työtehtäviä?
Poweriaa-hankkeen tuottamista maksuttomista materiaaleista löydät työkaluja työllistymiseen, opiskeluun ja arkeen. Materiaalit on käännetty myös englanniksi, somaliksi, farsiksi ja arabiaksi. Tutustu materiaaleihin tästä:
Kirjoittajista Riikka Matinaho työskentelee Tukenassa työelämän osallisuuden ja Antti Saastamoinen elämänmuutostoiminnan parissa. Iida Uronen työskenteli Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeessa.