Uuteen vammaispalvelulakiin sisältyvä valmennus on tärkeää

Keskustelimme kokemusasiantuntija Auli Leiniön kanssa, mitä ovat ja mitä merkitsevät tärkeät muutosvaiheet tukea tarvitsevan nuoren tai aikuisen elämässä.

Kommunikaation ja vuorovaikutuksen tukeminen on tärkeää. Ihmiset, joilla ei ole tapaa kommunikoida, jäävät helposti yksin. Miten heitä kuullaan vaikka päiväaikaisessa toiminnassa tai asumispalveluyksikössä? Heidän kanssaan olisi tärkeää lähteä kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Pohdimme myös, miten tärkeää on tukea kommunikaatiokeinon käyttöön vanhempia ja kaikkia läheisiä ihmisiä, kuten naapureita asumispalveluyksikössä. Erityisesti iäkkäät vanhemmat eivät välttämättä osaa tai heitä ei ole ohjattu käyttämään lapsensa kommunikaatiokeinoa.

Itsenäistymiseen tulisi saada valmennusta. Itsenäistyvät noin 18-vuotiaat nuoret tarvitsevat tietoa niin asumisesta, opiskeluista kuin työelämästä. Tärkeää on myös päästä harjoittelemaan itsenäistä asumista. Valmennuksen avulla vahvistetaan itsenäisen elämän taitoja ja toimintakykyä. Muuttovalmennus antaa valmiuksia siihen, että kykenee asumaan omassa asunnossa joko asumispalveluyksikössä tai itsenäisesti. Muuttovalmennuksessa voidaan myös käsitellä naapureiden huomioimista, mikä on tärkeää ryhmämuotoiseen asumiseen muutettaessa.

Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelman tekeminen ovat tärkeä osa palvelujen toteutumista. Miten tukea tarvitseva ihminen itse on mukana? Entä jos hän ei osaa pyytää näiden tekemistä tai ei osaa kertoa omia asioitaan. Vammainen ihminen tarvitsee tukea oman näkemyksensä esille tuomiseen. Tässä voi olla apuna kuvat, joiden avulla voi näyttää vaikka, mitä haluaa tehdä henkilökohtaisen avustajan kanssa. Tai ihminen tuo esille, että tarvitsee kuljetuspalvelua ja puhevammansa vuoksi tarvitsee tutun taksikuskin. Näitä asioita on tärkeä käydä läpi etukäteen ennen asiakassuunnitelmapalaveria.

Entä kun tukea tarvitsevan ihmisen vanhemmat ikääntyvät tai vanhempi kuolee? Tämä voi tulla shokkina myös sisarukselle, joka ottaa vastuuta asioiden järjestämisestä. Mistä tuki haetaan? Miten tukea tarvitsevan sisaruksen etuja valvotaan? Paljon tulee hoidettavia asioita ja olisikin tärkeää, että sisarus saa ohjausta ja neuvoja.

Terveys vaikuttaa paljon omaan elämään. Juttelimme tilanteista, joissa tukea tarvitseva ihminen ei itse kykene kertomaan voinnistaan. Sairauksien toteaminen on haastavaa. On tärkeää, että lääkärit osaavat kohdata erilaisia ihmisiä. On hyvä lähteä lääkäriin sellaisen ihmisen kanssa, jonka tuntee hyvin. Kehitysvammaisen ihmisen kohdalla ikääntyminen näkyy aikaisin. Ikääntyessä on tärkeää saada valmennusta, joka ylläpitää toimintakykyä.

Päädyimme keskustelemaan kuolemasta. Miten kuoleman käsittelemiseen saa tukea, kun on vamma ymmärryksessä? Hyvä on kysyä vaikka toiselta asuinkaverilta: ”Onko sinulla paha mieli tai ikävä, kun asuinkaveri on kuollut?” On vaikea tietää, miten asuinkaveri kuoleman käsittää, kun sanoja ei ole. Läheisetkin tarvitsevat tukea. Miltä vanhemmasta tuntuu, kun oma lapsi on kuollut? Varmasti toinen vanhempi, joka on kokenut saman, voi antaa arvokasta tukea.