Valmennus – todella tarpeellinen ja tervetullut palvelu
Uuteen vammaispalvelulakiin on kirjattu uutena palveluna valmennus ja velvoite sen järjestämiseen. Valmennus on tärkeä ja tarpeellinen palvelu, jota on jo kauan jouduttu odottamaan. Valmennuksella on erityinen merkitys tukea tarvitsevien ihmisten itsenäisessä elämässä tarvitsemien taitojen oppimiselle sekä elämän erilaisten muutostilanteiden kohtaamiselle.
Kun perheeseen syntynyt lapsi todetaan kehitysvamman tai muun syyn vuoksi tukea tarvitsevaksi, perheessä käynnistyy emotionaalinen selviytymiskriisi. Tämän lisäksi perhe joutuu tilanteeseen, jossa avun ja tuen saamiseksi tarvitaan osaamista, jota ei ole aiemmin tiennyt olevan olemassakaan. Avun ja tuen saaminen ei ole automaattista. Sitä ei kenellekään tarjota.
Moni vanhempi on todennut, että kriisi lapsen vammaisuuden hyväksymisestä on nopea. Arkielämässä selviämisen kriisi on jatkuvaa. Perheillä on tukea tarvitsevan lapsen vuoksi hoidettavanaan monia uusia tehtäviä, joita sävyttää kamppailu viranomaisten kanssa.
Kehitysvamman tai muun syyn vuoksi tukea tarvitsevan tuen tarve on aina yksilöllinen. Se on myös jatkuvaa ja pitkäkestoista. Usein elämänmittaista. Kehitysvamma ei parane eikä se iän myötä häviä minnekään. Sen vaikutusta toimintakykyyn voidaan lieventää ja ihmisen omatoimisuutta merkittävästi edistää yksilölliseen tarpeeseen oikea-aikaisesti annetulla avulla, tuella, ohjauksella ja valmennuksella. Tähän tulee määrätietoisesti pyrkiä. Uusi vammaispalvelulaki tulee tämän myös aiempaa paremmin mahdollistamaan.
Lakiin on kirjattu velvoite valmennuksen järjestämiseen
Uuteen vammaispalvelulakiin kirjattujen palvelujen joukossa on valmennus, jota hyvinvointialueen tulee järjestää vammaiselle henkilölle silloin, kun hän tarvitsee tukea oppiakseen uusia tai vahvistaakseen olemassa olevia itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja. Valmennusta tulee järjestää myös elämässä tapahtuvassa muutostilanteessa tai sellaiseen valmistautumisessa.
Kun toimintarajoite on ymmärryksen tai kommunikaatiotaitojen alueella, tällaisen palvelun tarve korostuu erityisesti. Valmennusta tarvitaan tiedollisten ja toiminnallisten taitojen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen harjoittelussa. Sitä tarvitaan myös puhetta tai sen puutetta tukevien kommunikaatiotapojen ja viittomakielen opetuksessa ja ohjauksessa.
Kaikenlaisen avun, tuen, ohjauksen ja valmennuksen jatkuvuudella ja yhdenmukaisuudella on suuri merkitys tuen tarpeessa olevan ihmisen omien taitojen kasvattamisessa, vakiinnuttamisessa ja niiden ylläpitämisessä. Valmennus on tärkeää suunnitella ja toteuttaa paitsi moniammatillisena yhteistyönä, myös kaikki mukana olevat tahot, läheiset mukaan lukien, siihen osallistavana.
Kehitysvamman tai muun syyn vuoksi tukea tarvitsevat ihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä. Jokaisen toimintarajoite, sen mukanaan tuomat haasteet ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Yhteistä kuitenkin on, että nämä ihmiset tarvitsevat läpi elämänsä muiden apua ja tukea, toiset harvemmin ja kevyempänä, toiset jatkuvasti ja runsaasti.
Erityisen haasteen edessä ollaan henkilön toimintakyvyn, toimintaympäristön tai perhetilanteen muuttuessa tai muissa elämän muutostilanteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi äkillinen vakava sairaus, läheisen ihmisen kuolema ja lapsuudenkodista pois muuttaminen. Näihin on nyt lakisääteinen valmennuksen järjestämisen velvoite. Tarpeellinen ja tervetullut palvelu, jota on liian kauan jouduttu odottamaan.
Uutta vammaispalvelulakia on odotettu kauan
Yli kahden vuosikymmenen ajan hallitus toisensa jälkeen on antanut toivoa vammaispalvelulain uudistamisesta. Viimein laki valmistui keväällä 2023, juuri ennen valtiopäiväkauden päättymistä.
Vaalien jälkeen koottu hallitus veti kirjaimellisesti jälleen kerran maton vammaisten ihmisten odotusten alta lykkäämällä lain voimaantuloa yli vuodella alkuperäisestä päivämäärästä. Lain laskettiin tulevan liian kalliiksi, ja siksi lain soveltamisalaa haluttiin selventää. Nyt on vahvistettu lain astuvan voimaan 1.1.2025.
Kirjoittaja Jyrki Pinomaa on Tukena-säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Tukena Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja. Hän on myös vammaisalan kansainvälinen vaikuttaja, Inclusion Europe’n puheenjohtaja ja Inclusion International’in valtuuston ja hallituksen jäsen. Jyrki ja Manne Pinomaan perheessä on neljä aikuista lasta – tytär ja kolme poikaa, joista kaksi on vaikeasti monivammaisia hyvin harvinaisen geenivirheen vuoksi.