Viestimme näkyvät EU:n vahvistetussa vammaisstrategiassa

Näin viestimme näkyvät strategiassa

Oikeudellinen toimintakyky ja tuettu päätöksenteko. Oikeudellisella toimintakyvyllä tarkoitetaan ihmisen oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia, juridisesti päteviä päätöksiä. Tuetussa päätöksenteossa ihminen saa apua päätösten tekemiseen ilman, että päätösvalta siirretään toiselle. Esitimme EU-laajuista selvitystä oikeudellisen toimintakyvyn järjestelmistä ja tuetun päätöksenteon parhaista käytännöistä. Komissio lupaa nyt julkaista selvityksen jäsenmaiden oikeudellisen toimintakyvyn lainsäädännöstä ja päätöksenteon malleista sekä nostaa esiin tuetun päätöksenteon malleja, jotka vahvistavat kehitysvammaisten ja muuten apua ja tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeutta. Tämä on palautteemme suorin vastine. Selvitys on kuitenkin vasta alku: todellinen muutos edellyttää jäsenmailta aktiivisia toimia. Suomessa tuettu päätöksenteko on jo kirjattu lainsäädäntöön palveluna, mutta käytännössä ihmisten mahdollisuudet saada sitä ovat hyvin rajalliset. Lainsäädännön ja arjen välillä on merkittävä ero.

Vammaispalveluiden laatukehys. Vaadimme erillistä laatukehystä eli yhteisiä laatuvaatimuksia vammaispalveluille. Se tunnistaa vammaispalveluiden erityistarpeet ja turvaa laadun, kun kilpailutus painottaa hintaa. Komissio sitoutuu laatimaan vammaispalveluiden laatukehyksen. Tämä työ on käynnistetty EU:n vammaisstrategian toimeenpanon ensimmäisinä vuosina, ja nyt sen loppuunsaattaminen on vahvistettu. Ratkaisevaa on, että kehyksestä tulee jäsenmaiden kilpailutuksia aidosti ohjaava, riittävän vaativa ja sellainen, joka soveltuu erilaisiin toimintaympäristöihin.

Hyvinvointiteknologia ja apuvälineet. Esitimme eurooppalaista strategiaa, joka nostaa esteettömyyden ja apuvälineteknologian kilpailukyvyn ja osallisuuden edistäjiksi sekä rakentaa yhtenäiset eurooppalaiset markkinat. Komission lippulaivahanke vahvistaa apuvälineteknologian ja tekoälyn yhteisiä eurooppalaisia markkinoita ja purkaa esteitä, jotka estävät saavutettavien ja kohtuuhintaisten ratkaisujen pääsyn käyttäjille. Myös kilpailukykynäkökulma on linjauksessa keskeinen, kuten esitimme. Hyöty näkyy käyttäjille kuitenkin vasta, kun apuvälineet myös päätyvät niitä tarvitsevien ulottuville kohtuuhintaisina ja oikea-aikaisesti.

Tietopohja laitosasumisen purkuun. Esitimme eurooppalaista tietokeskusta keräämään tietoa laitosasumisesta ja laitosasumisen purun etenemisestä. Komissio perustaa EU:n yhteistyöverkoston itsenäisen elämän edistämiseksi, joka edistää tiedonkeruuta, seuraa laitosasumisen purkua jäsenmaissa ja tuottaa kustannus-hyötyanalyysin. Lisäksi komissio vahvistaa tiedonkeruuta laitoksissa asuvista ihmisistä ja laitosasumisen kustannuksista. Mekanismi on toinen kuin esitimme, mutta tavoite on sama: näyttöön perustuva seuranta uudistusten tueksi. Seuranta tuottaa hyötyä vasta, jos jäsenmaat myös käyttävät tiedon laitosasumisen purkuun ja lähiyhteisön palveluiden rakentamiseen.

Varhainen tuki. Korostimme varhaisten vuosien merkitystä ja kehitysviiveiden varhaista tunnistamista. Komission elinikäisen oppimisen lippulaivahanke sisältää ohjeistuksen varhaiskasvatukseen, joka tukee perustaitojen varhaista oppimista sekä kehitysviiveiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Tämän lisäksi tarvittaisiin erilliset, perhelähtöisen varhaisen tuen suositukset, joten tarvetta jatkovaikuttamiselle on. Jatkamme työtä sen eteen, että perheet saavat tukea mahdollisimman varhain, silloin kun se vaikuttaa eniten.

EU:n sosiaalirahoitus. Painotimme rahoituksen kohdentamista nimenomaan sosiaaliseen osallisuuteen. Komissio kytkee toimeenpanon EU-varoihin, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussaan (ESR+), Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Horizon Europe -tutkimusohjelmaan, ja sitoutuu seuraamaan varojen käyttöä strategian linjausten mukaisesti. Tämä on keskeinen osa strategian toimeenpanoa. EU:n sosiaalinen ulottuvuus on jatkuvasti budjettileikkauspaineiden kohteena. Tarvitaan laajaa vaikuttamista siihen, että varoja budjetoidaan sosiaalisia tavoitteita edistäviin rahastoihin ja siihen, että varat ohjautuvat strategian tavoitteiden kannalta oikein. Tämä on keskeistä siinä, vaikuttavatko strategiassa asetetut tavoitteet tukea tarvitsevien henkilöiden arkeen, myös Suomessa.