YK:n hoivan ja tuen päivä: hoiva on koko yhteiskunnan asia
Tänään vietetään YK:n kansainvälistä hoivan ja tuen päivää. Laadukas hoiva ja tuki syntyvät yhteistyössä, jonka keskiössä on tukea saava ihminen ja jossa myös työntekijän ja läheisen oikeudet toteutuvat. Keskustelu jatkuu 11.11. maksuttomassa webinaarissa.
Oikeudet toteutuvat yhteistyössä
YK:n yleiskokous julisti 29.10. kansainväliseksi hoivan ja tuen päiväksi vuonna 2023. Päätöslauselma kehottaa rakentamaan hoivan ja tuen järjestelmiä, jotka huomioivat sukupuolen, vammaisuuden ja iän ja kunnioittavat täysimääräisesti ihmisoikeuksia. Tämän vuoden teema on kestävät hoivan ja tuen järjestelmät ihmisarvoisen työn varaan.
Hoivan ja tuen keskiössä on tukea saava ihminen. Usein mukana ovat myös palkattu työntekijä sekä läheinen tai omainen, ja laadukas tuki syntyy heidän yhteistyössään. Kaikkien oikeuksien on toteuduttava, eikä kenenkään oikeuksia voi rakentaa toisen kustannuksella. YK:n ihmisoikeusneuvosto tunnusti vuonna 2023 sekä hoivaajien että hoivan ja tuen saajien oikeudet päätöslauselmassa, jonka esittäjiin kuului myös Suomi.
Vuonna 2025 Tukena toimitti YK:n erityisraportoijalle lausunnon vammaisten lasten hoivasta ja tuesta perheissä sekä sen sukupuolittuneista vaikutuksista. Tukena-säätiön toimitusjohtaja Kirsi Konola on eurooppalaisten vammaispalvelujen tuottajien kattojärjestön Disability Support Europen puheenjohtaja, ja Tukena käy vuoropuhelua YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa siitä, miten palvelut voivat toimia oikeuksien toteuttajina.
”Hoiva ja tuki eivät ole hyväntekeväisyyttä eivätkä budjetin joustovara. Ne ovat tapa, jolla yhteiskunta pitää kiinni ihmisoikeussitoumuksistaan”, Konola sanoo.
Hoivasta tukeen
Vammaisten ihmisten kohdalla YK:n vammaissopimus siirtää painopisteen hoivasta tukeen. Sopimuksen 19 artikla turvaa jokaiselle oikeuden itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteisössä. Tuki on keino toteuttaa tätä oikeutta: sen avulla ihminen päättää itse arjestaan ja asumisestaan.
Hoiva, joka kaventaa ihmisen valintoja, ei täytä sopimuksen vaatimuksia. Demos Helsingin Hoivan uusi aika -selvitys (2024), jonka laatimiseen Tukena osallistui, toteaa saman: jos ihmisen on tukea saadakseen kuvattava itsensä puutteidensa kautta, palvelu on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa.
Tämä korostaa laadukkaan hoivan ja tuen arvoa: hyvä tuki vaatii osaavia ja hyvinvoivia työntekijöitä, joilla on aikaa kuunnella ihmisen omia toiveita.
Kyse ei ole vain hyvästä käytännöstä vaan velvoitteesta. Mittapuuna ovat Suomen omat sitoumukset. Suomi ratifioi vammaissopimuksen kymmenen vuotta sitten, ja YK:n vammaiskomitea kehotti elokuussa 2025 Suomea pysäyttämään ja perumaan oikeuksia heikentävät toimet. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut vammaispalvelulaki velvoittaa lopettamaan lasten pitkäaikaisen laitoshoidon 1.1.2028 mennessä.
Kuka tukee tulevaisuuden Suomessa?
Väestön ikääntyessä hoivan haasteita kutsutaan usein kriisiksi. Sama selvitys kuvaa tilannetta digitalisaation kaltaisena pitkänä siirtymänä, jossa hoivan vastuut jaetaan uudelleen koko yhteiskunnan kesken. Siirtymä ei saa tarkoittaa vastuun valumista perheille ja useimmiten naisille.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan naiset tekevät 76,2 prosenttia palkattomasta hoivatyöstä, ja terveys- ja hoiva-alan naiset ansaitsevat keskimäärin 24 prosenttia miehiä vähemmän. Vammaisten lasten perheissä hoivavastuu kasautuu usein äidille.
Tulevaisuuden hoiva ei rakennu vain rahan ja työvoiman varaan. Yhtä tärkeitä ovat aika kohtaamiselle, ihmissuhteet, vastuun reilu jakaminen ja tuki, joka vahvistaa ihmisen omaa päätösvaltaa.
Vuoden 2027 eduskuntavaalit määrittävät, nähdäänkö tuki oikeutena vai säästökohteena. Tukena on julkaissut kolmen muun arvolähtöisen toimijan kanssa yhteiset hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2027-2031. Oikeudet eivät saa riippua talouden suhdanteista. Säästöt tuessa eivät poista kustannuksia: tutkimusten mukaan läheisten työllisyys, tulot ja terveys heikkenevät, kun hoivavastuu siirtyy heille.
Samaa kysymystä on pohdittu Tukenan ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston vuoropuhelussa. Toimiston ihmisoikeus- ja vammaisasioiden neuvonantaja Facundo Chávez Penillas muistuttaa, että ihmisoikeudet eivät ole yksi menoerä muiden joukossa vaan kehys, jonka sisällä talouspäätökset tehdään.
”Kysymys ei ole siitä, onko Suomella varaa osallisuuteen, vaan siitä, muuttavatko julkisen talouden päätökset vähitellen niitä olosuhteita, jotka sulkevat ihmisiä yhteiskunnan ulkopuolelle”, hän sanoo.
Maksuton webinaari hoivan roolista tulevaisuudessa 11.11.
Teemaan syvennytään 11.11. maksuttomassa webinaarissa Hoivan rooli tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tilaisuudessa kuullaan tuloksia eurooppalaisesta EQUAL-CARE -hankkeesta, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa vammaisten ihmisten hoivassa ja tuessa.
Tukena-säätiö on hankkeen suomalainen kumppani ja pilotoinut sen koulutuksia hoiva-alan työnantajille, esihenkilöille ja työntekijöille. Hankkeen seitsemän maan vertailun mukaan sukupuolistereotypiat ohjaavat yhä sitä, kuka hoivaa.
Paneelissa tulevaisuutta katsotaan paikallisesta arjesta käsin: kunnan päätöksenteon, palvelujen johtamisen, omaisjärjestön ja perheen näkökulmasta. Mukana ovat palveluyksikön johtaja ja Kangasalan kaupunginvaltuutettu Sanna Piitulainen (vihr.), erityislapsen vanhempi ja Lakeuden Omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Juhana Mäkitöyli sekä Tukena-säätiön asiantuntija, erityislapsen vanhempi Krista Ojala.
- keskiviikkona 11.11.2026 klo 13–14.30
- verkossa
- maksuton, ilmoittautuneet saavat myös tallenteen
- ohjelmassa hankkeen tuloksien esittelyä Euroopasta ja Suomesta sekä paneelikeskustelu
