Mitä tarkoittaa kehitysvammaisuus?
Tässä artikkelissa kerrotaan kehitysvammaisuudesta. Siitä miten kehitysvammaisuus yleisimmin määritellään ja mistä se voi johtua. Kehitysvamma on ominaisuus, joka saattaa aiheuttaa tuen tarpeita kehitysvammaisen ihmisen elämässä. Kehitysvammainen ihminen saattaa tarvita apua asioiden oppimisessa, itsensä ilmaisemisessa tai liikkumisessa. Jos yhteiskunnassa huomioitaisiin saavutettavuus, esteettömyys ja erilaiset tuen tarpeet paremmin, yhä useampi kehitysvammainen ihminen voisi osallistua yhteiskunnan toimintaan sen aktiivisena jäsenenä.
Mitä kehitysvammaisuudella tarkoitetaan?
Kehitysvammaisuus tarkoittaa kognitiivisten toimintojen ja taitojen, kuten ajattelun, oppimisen, muistamisen, kommunikoinnin ja arjen taitojen, kehittymistä tavanomaista hitaammin tai eri tavalla. Se voi vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin, mielenterveyteen, liikkumiseen ja aistien toimintaan.
Kehitysvammaisuus ei ole sairaus, vaan elinikäinen vamma, joka vaikuttaa ihmisen arkeen eri tavoin. Sen merkitys yksilön elämään riippuu paljon siitä, millaisia tukitoimia ja esteettömiä ratkaisuja yhteiskunta tarjoaa. Mitä paremmin ympäristö on suunniteltu kaikille sopivaksi, sitä itsenäisemmin ja sujuvammin kehitysvammaiset henkilöt voivat elää ja osallistua yhteiskuntaan.
Special Olympicsin artikkelissa kiteytetään: “Kehitysvamma on termi, jota käytetään kuvaamaan tiettyjä rajoitteita kognitiivisissa toiminnoissa ja taidoissa, kuten käsitteellisissä, sosiaalisissa ja käytännön taidoissa. Nämä rajoitteet voivat saada henkilön kehittymään ja oppimaan hitaammin tai eri tavalla kuin tyypillisesti kehittyvä henkilö.”
Mikä kehitysvammaisuutta aiheuttaa?
Terveyskirjaston mukaan kehitysvammaisuus johtuu yleensä synnynnäisistä geneettisistä oireyhtymistä tai sairauksista, raskauteen tai synnytykseen liittyvistä komplikaatioista tai kehitysiässä saaduista sairauksista tai vammoista.
Yleisimpiä syitä ovat:
- Geneettiset tekijät – perinnölliset oireyhtymät tai kromosomimuutokset, kuten Downin oireyhtymä
- Raskauteen liittyvät tekijät – esimerkiksi hapenpuute, tulehdukset tai muut komplikaatiot sikiön kehityksen aikana.
- Synnytyksen aikaiset vauriot – esimerkiksi hapenpuute synnytyksen aikana voi vaikuttaa aivojen kehitykseen.
- Lapsuusiän sairaudet ja vammat – esimerkiksi vaikeat infektiot, aivovammat tai keskushermostoon vaikuttavat sairaudet
Kaikkia kehitysvammaisuuden syitä ei aina pystytä selvittämään.
Voiko kehitysvammaisuutta ehkäistä?
Useimmissa tapauksissa kehitysvammaisuutta ei voida ennaltaehkäistä. Raskaudenaikaisilla seulontatutkimuksilla voidaan havaita joitakin kehityshäiriöitä, mutta kaikki vammat tai sairaudet eivät ole ennakoitavissa.
Kuitenkin esimerkiksi raskaudenaikainen päihteiden käyttö voi aiheuttaa sikiölle vaurioita, joten tukemalla päihteettömyyttä voidaan vähentää kehitysvammaisuuden riskiä.
Kehitysvammaisuus on yksi ihmisen ominaisuus siinä missä monet muutkin geneettiset tai ihmisen kehitykseen vaikuttavat tekijät. Oikealla tuella kehitysvammainen ihminen voi elää samanlaista elämää kuin kaikki muutkin.
Mistä eri näkökulmista kehitysvammaisuutta voidaan määritellä?
Ihmiset saattavat pohtia, miten määritellään kehitysvammainen henkilö. Kehitysvamma on vain yksi ihmisen ominaisuus, joka saattaa aiheuttaa erilaisia tuen tarpeita, joihin yhteiskunnan täytyy vastata. Tärkeintä on huolehtia siitä, että kehitysvammainen henkilö saa kaiken tarvitsemansa avun ja tuen.
Tukena tarjoaa monia erilaisia palveluita, joiden avulla moni kehitysvammainen ihminen voi elää omannäköistään hyvää elämää. Palveluyksiköissä ympäri Suomea osaavat työntekijät tukevat kehitysvamman tai muun syyn vuoksi tukea tarvitsevia ihmisiä heidän arjessaan, kodissaan, työssä sekä harrastuksissa.
Miten kehitysvammaisuuden tasot jaotellaan?
Toisilla kehitysvammaisilla ihmisillä on enemmän tuen tarpeita kuin toisilla. Terveyskirjaston mukaan kehitysvammaisia henkilöitä on noin yksi prosentti väestöstä. Näistä ihmisistä noin 70 % on lievästi kehitysvammaisia, 20 % keskivaikeasti kehitysvammaisia ja 10 % vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia.
Kehitysvammaisuus on miehillä tavallisempaa kuin naisilla. Kehitysvammaisuuden tasot jaotellaan kehitysvamman vaikeusasteen mukaan neljään osaan: Lievään, keskivaikeaan, vaikeaan tai syvään kehitysvammaisuuteen.
Lievä kehitysvammaisuus
Lievä kehitysvammaisuus ei välttämättä näy ihmisestä mitenkään. Hän saattaa elää täysin tavallista elämää ja oireet ovat huomaamattomia muille. Joskus kehitysvammadiagnoosi saadaankin vasta aikuisena. Usein ympäristöön sopeutumisen taidot ovat lievästi kehitysvammaisilla ihmisillä hyvät. Omien raha-asioiden ja paperiasioiden hoito voi olla kuitenkin vaikeaa ja tästä syystä kevytkin tuki arjessa parantaa ihmisen omaa toimintakykyä.
Keskivaikea ja vaikea kehitysvammaisuus
Keskivaikeasti ja vaikeasti kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat usein toisten apua tai ohjausta arjen toiminnoissa kuten ruokailuissa, pukeutumisissa, pesuissa ja kodin ulkopuolella liikkumisessa.
Syvä kehitysvammaisuus
Syvästi kehitysvammaiset ihmiset tarvitsevat apua kaikissa päivittäisissä toimissa.
Mikä on yleisin kehitysvammaisuuden muoto?
Yleisin kehitysvammaisuutta aiheuttava oireyhtymä on kromosomin 21 trisomia eli Downin oireyhtymä. Frax-oireyhtymä on toiseksi tavallisin kehitysvammaisuuden syy. Erilaiset autismin kirjon piirteet saattavat myös aiheuttaa kehitysvammaisuudesta johtuvien tarpeiden kaltaisia tuen tarpeita.
Miksi kehitysvammaisuuden diagnosointi on tärkeää?
Kehitysvammaisuuden diagnosointi on tärkeää, koska se vaikuttaa siihen, millaista tukea, palveluita ja etuuksia henkilö voi saada. Yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet, kuten erityisopetus, terapian muodot ja asumispalvelut, määräytyvät usein diagnoosin perusteella.
Kehitysvammaisuuteen voi liittyä usein myös muita sairauksia tai häiriöitä. Kehitysvammaisilla todetaan muuta väestöä useammin esimerkiksi ADHD:ta, epilepsiaa, autismikirjon häiriöitä, ahdistuneisuutta ja masennusta. Näiden liitännäissairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä, jotta kehitysvammaiset lapset ja aikuiset saavat tarvitsemaansa tukea ja voivat elää mahdollisimman hyvää elämää.
Kehitysvammaisuus todetaan moniammatillisen arvioinnin perusteella. Vaikea tai syvä kehitysvamma voidaan yleensä havaita jo varhaislapsuudessa, usein ennen kouluikää. Sen sijaan lievä kehitysvamma voi jäädä tunnistamatta pidempään ja todetaan toisinaan vasta kouluiässä tai jopa aikuisena, kun oppimisessa ja arjen taidoissa ilmenee haasteita.
Paljonko Suomessa on kehitysvammaisia?
Suomessa arvioidaan olevan noin 40 000–50 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma tai samankaltaisia tuen tarpeita. Tarkkaa lukumäärää on vaikea määrittää, sillä kehitysvammaisuus ilmenee eri tavoin ja tuen tarpeet vaihtelevat.
Lähteet
https://www.tukiliitto.fi/tietoa-kehitysvammasta/
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00556
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/perustietoa-kehitysvammaisuudesta
https://www.specialolympics.org/about/intellectual-disabilities/what-is-intellectual-disability
https://www.psychiatry.org/patients-families/intellectual-disability/what-is-intellectual-disability